Kestääkö ääni? Laulunopetuksen vaikutus opettajaksi valmistuvien äänen laatuun ja ilmaisuun

Hannele Valtasaari,
laulaja, laulupedagogi, tutkija

Väitös 7.10.2017, Jyväskylän yliopisto/musiikkikasvatus
”Kestääkö ääni? Laulunopetuksen vaikutus opettajaksi valmistuvien äänen
laatuun ja ilmaisuun”

Kiinnostuin lasten ja nuorten parissa työskentelevien opettajien ääniongelmista ja niiden
taustatekijöistä, koska ääniongelmat vaikuttavat myös musiikkikasvatuksen laatuun.
Äänihäiriöllä tarkoitetaan ongelmaa, jossa puhujan tai laulajan ääni ei ole
käyttötarkoitukseensa riittävä. Tällöin työssä äänen kestävyydeltä vaadittava rasituksen
sietokyky on yleensä myös merkittävästi heikentynyt. Ääniongelmien syntyyn ei voida
osoittaa yhtä selvää syytä vaan yleensä niiden taustalta löytyy useita yhtä aikaa
vaikuttavia tekijöitä. Aiemmat lähinnä opettajien puheääneen kohdistuneet kansainväliset
tutkimukset osoittavat, että ilmiö on opettajilla yleisempi kuin muiden ammattien
harjoittajilla. Suomalaisten tutkimusten mukaan opettajien äänihäiriöt ovat lisääntyneet
2000-luvulle tultaessa, mutta myös opettajaksi opiskelevilla niitä esiintyy enemmän
verrattuna saman yliopiston muihin opiskelijoihin (Simberg 2004; Simberg et al. 2005). Continue reading


Mitä tehdä musatunnilla 2 -kurssilla Järvenpäässä

Mitä tehdä musatunnilla 2 -kurssi, tuttavallisemmin MTMT2, järjestettiin 12. – 14.6.2017 Järvenpään seurakuntaopistolla. Kurssin ensimmäinen kierros nousi ilmiöksi vuosina 2015 ja 2016 ja se toteutettiin yhteensä kolme kertaa. Molempien kurssien vastuullisena järjestäjänä on toiminut JaSeSoi ry. Koulujen musiikinopettajat ry on ollut yhteistyökumppanina molemmilla kerroilla.

”Mitä tehdä musatunnilla” FB-ryhmässä on tällä hetkellä yli 7500 jäsentä. Jari Huvilan perustaman ja jo vuosia Pietu Halosen ylläpitämän ryhmän parissa syntyi reilu pari vuotta sitten spontaaneja keskusteluja FB-ryhmäläisten tapaamisista. JaSeSoi ry tarttui ideaan ja niin syntyivät tasokkaat koulutukset, joiden työpajojen lomaan mahtuu musiikkileirihengessä myös paljon vapaamuotoista tutustumista muihin musiikinopettajiin. Kesäkuussa 2017 kurssille osallistui reilut 40 musiikinopettajaa ja luokanopettajaa. Kouluttajina toimivat Pietu Halonen, Terhi Oksanen, Merzi Rajala ja Arja Paju. Kurssin ”emäntänä” toimi Terhin lisäksi myös Soili Perkiö, jonka ohjaukseen kurssilaiset pääsivät aamunavauksissa ja iltaohjelmissa.

Kurssin suunnittelusta vastuussa ollut trio Pietu Halonen, Terhi Oksanen ja Soili Perkiö kertoivat pyrkineensä koulutusta suunnitellessaan laaja-alaisuuteen sekä opetussuunnitelman eri alueiden huomioimiseen. Mukana oli bändisoittoa ja TVT-taitoja (Pietu Halonen), maailmanmusiikkia (Arja Paju) sekö rytmimusiikin laulamista (Merzi Rajala). Punaisena lankana oli opettajan oman muusikkouden kehittäminen, ryhmän hallinta ja opetusprosessin suunnitteleminen, joihin Terhi Oksasen pajoissa syntyi monia omaa opettajuutta haastavia ajatuksia.

Itse osallistujana ihailin työpajojen jatkumoa, mikä oli taitavan suunnittelun, mutta myös kouluttajien aiemman yhteistyön ja kemian tulosta.  Saatoimme Terhin Oksasen pajassa pohtia sykkeen ja alajakojen merkitystä, joiden ymmärtämisen ongelmat saattavat aiheuttaa esimerkiksi sen, että vaikkapa lehmänkellon soittaminen neljäsosissa on oppilaan mielestä tappavan tylsää. Miten opettaja voi silloin herättää oppilaassa muusikkouden idun hereille? Samaa teemaa jatkoimme Merzi Rajalan pajassa, jossa improvisoimme laulaen monille aivan uusilla työtavoilla. Samat sykkeen ja alajakojen problematiikat tulivat esille improvisoinnin opettamisessa. Tästä edettiin Arja Pajun kuubalaisiin ja burkina fasolaisiin rytmeihin, joissa polyrytmisyys ja moniäänisyys nostettiin taas uudelle tasolle.

Vaikka suomalaisessa musiikkikasvatuksessa onkin vakiintunut koulustarjonta, esim. KMO:n syys- ja kevätpäivät, JaSeSoin musiikkipedagoginen koulutusohjelma ”Orff-kurssit” ja vuosittaiset rytmiseminaarit, koulutuksen järjestäjät näkevät Mitä tehdä musatunnilla -kursseilla oman roolinsa. Kohderyhmän kaikilla osallistujilla on sama fokus eli peruskoulujen ja lukioiden musiikinopetus. Siksi myös kouluttajiksi oli haettu opettajia, joilla on jalat vankasti koulussa ja luokkahuoneessa. Toisaalta myös osa kouluttajista ei työskennellyt koulumaailmassa, joten heiltä saatiin ihan uutta näkökulmaa. Terhi Oksasen mukaan oman opettajuuden tankkia on välillä tankattava. Koulumaailmassa työskenteleville koulutukselle on aina tarvetta oman inspiroitumisen ja jaksamisen vuoksi. Kursseilla käyty keskustelu edistää myös sitä, että kouluissa olisi entistä yhdenmukaisempi käsitys, mitä on hyvä musiikkikasvatus, jota me lasten ja nuorten kanssa teemme. Kurssit olivat tiiviitä päiviä ja suurin osa opiskelijoista myös majoittui Seurakuntaopistolla. Pietu Halosen kokemuksen mukaan voisi sanoa, että puolet kurssin kohtaamisista tapahtuu pajoissa, mutta yhtä tärkeä toinen osa kahvipöydissä ja illanvietoissa.

Porvoolainen luokanopettaja Heidi Rytkönen oli pohtinut ennen kurssille tuloaan, olisiko kurssilla hänelle luokanopettajana annettavaa. Kokemukset Arja Pajun kurssilta kuitenkin rohkaisivat mukaan. Kurssin myötä Heidi kertoi saaneensa paljon positiivisuutta ja iloa musiikinopetukseen ja erilaisen oppilaitten kohtaamiseen. ”Kurssilla sai paljon rytmiä, laulua ja etenkin uutta tapaa tehdä asioita. Luokanopettajat ja aineenopettajat tekivät töitä rinta rinnan työpajoissa ja kokemus oli, että työtä tehdään yhdessä. Tuntui siltä. että pajoista sai paljon irti, aivan osallistujan lähtötasosta riippumatta.”

Musiikinopettajat Katja Rautionaho Lahdesta ja Milla Pohjola Kotkasta olivat kokeneita kursseilla kävijöitä. Katjan mukaan Mitä tehdä musatunnilla -kursseille löytyy kuitenkin paikkansa muiden kurssien joukossa. Tekeminen on intensiivistä ja kesällä lomatunnelmissa ollaan jo irti koulumaailman arjesta. Milla piti hyvänä uusia kouluttajia, esim. Merzi Rajalan pajasta, josta sai eväitä koulumaailman lisäksi myös kuoronjohtoharrastukseen. Myös tutut kouluttajat Terhi ja Soili saivat kiitosta takuuvarman pedagogiansa vuoksi. ”Kurssi vahvisti ajatusta kehollisuudesta ja siitä, että sen voisi ottaa haltuun heti. Lämppärit ja muut harjoitukset auttavat siihen, että musiikki vie opetusta eteenpäin, eikä se opettajan puhe.”, pohti Katja. Millan kokemuksen mukaan ajatuksia herättävän kurssin jälkeen tekisi mieli syksyllä ”räjäyttää koko pakki uusiksi”. Tai ainakin pitää mielessä kehollisuus ja toiminnallisuus – oli oppimistilanne mikä tahansa.

”Mitä tehdä musatunnilla” FB-ryhmä oli monelle kurssilaiselle tärkeä virtuaalinen opettajainhuone. Ryhmässä käydyille keskusteluille saatiin lihaa ja verta kolmen päivän aikana. Kohtaamme siis siellä tulevan lukuvuoden aikana, mutta monesta suusta kuuli  Järvenpäässä saman toiveen: Kiitos ja lisää tällaista!

 

Mervi Paalanen

Kirjoittaja on musiikinopettaja, luokanopettaja ja Koulujen musiikin opettajat ry:n hallituksen jäsen

Kuva: JaSeSoi ry.


Koulutuksia -merkkaa kalenteriisi

1. KMO:n Syyspäivät Tampereella 30.9.-1.10 teemana monialaisuus

2. Mitä tehdä musatunnilla II Järvenpäässä 12.-14.6. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen JaSeSoin sivuilla. Ilmoittautuminen käynnissä.

Kuullaan ja nähdään!


Vuoden musiikinopettajaksi 2016 valittiin Maija Kukila Juankoskelta

Vuoden musiikinopettajaksi 2016 valittiin Maija Kukila Juankoskelta. Maija Kukila sai palkinnon Educa-messujen yhteydessä 28.1. Hän on toiminut Juankoskella musiikin lehtorina vuodesta 2000.

Maija Kukila on saanut paljon aikaiseksi urallaan. Hän on ideoiva, aikaansaava ja suhtautuu työhönsä palavasieluisesti. Maijan repertuaariin musiikkikasvatuksen lisäksi kuuluvat niin draamakasvatus kuin kuvataide ja tanssikin.

Maija nauttii työstään, mikä ilmenee monenlaisina oppilaiden kanssa tehtyinä projekteina. Oppilaat säveltävät kuvaamataidon tunneilla tehtyjä töitä, tekevät keikkoja niin vanhain-kuin päiväkoteihinkin unohtamatta kahviloissa musisointia. Rajoja rikkovaa rohkeutta edustaa Kantele Palaa-projektin yhteydessä pois käytöstä siirretyn flyygelin polttaminen järven jäällä.

Maijan periaatteena on, että jokainen oppilas osaa ja oppii, ja yhdessä tekemällä luovuus kukoistaa ilman esiiintymisjännitystä. Jokainen ryhmä pääsee vuoden aikana ainakin kerran esiintymään ja taiteiden välisistä projekteja tuotetaan lähes joka viikko.

Musiikkiluokka, jonka suunnittelussa Maijalla on ollut merkittävä panos, on koulun sykkivä sydän. Se sijaitsee keskellä koulurakennusta. Äänieristetyn avattavan seinän avulla musiikkiluokka avautuu ruokalan ja koulun juhlasalin esiintymislavaksi.

Maija Kukila on mukana modernin taiteen museossa Emmassa järjestettävillä Kevätpäivillä 25.3. 2017 Espoossa.

Koulujen Musiikinopettajat ry palkitsee vuosittain esimerkillisen musiikinopettajan. Valinta tehdään vapaamuotoisten hakemusten perusteella syksyllä.

Maiju Laurila, puheenjohtaja, Koulujen Musiikinopettajat ry, 0505602214


Syyspäivämuistoja

Keväällä lähdimme Jyväskylän edustuksen voimin suunnittelemaan Jyväskylän syyspäiviä. ”Mitä täällä olisi sellaista, jota voisimme ja haluaisimme jakaa tämän hetken kenttätyöhön?” Halusimme ehdottomasti mukaan Jyväskylän yliopiston musiikinlaitoksen jonka vahvana osaamisalueena tällä hetkellä on musiikkiteknologia. Toisaalta mielenkiinnon kohteena oli myös erityismusiikkikasvatus, uutta opetussuunnitelmaa unohtamatta.

Nyt päivät ovat jo noin kuukauden takana ja muistot ovat todella positiiviset: ohjelma, tunnelma ja toteutus onnistuivat todella hyvin! Jyväskylän syyspäiville osallistui yli sata musiikinopettajaa ja musiikkikasvatuksen opiskelijaa kokemaan, kokeilemaan ja pohtimaan musiikinopettamisen koukeroita.

Koulutuspäivät alkoivat lauantaina Timo Kovasen vetämällä paneelikeskustelulla, jonka aiheena oli musiikin arviointi. Uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan myös musiikin arviointi askarruttaa monia img_6409opettajia. Panelistit Terhi Oksanen, Rami-Jussi Ruodemäki ja Sirpa Eskelä-Haapanen nostivat esiin hyvin monia arviointiin liittyviä asioita jotka varmasti olivat keskusteluissa mukana koko viikonlopun ajan.

Pajoissa tarjottiin vaihtoehtoja tutustua musiikkiteknologiaan sekä tvt-taitoihin, luovaan työskentelyyn sekä ryhmätoimintaan ja erityismusiikkikasvatukseen. Innostus oli käsin kosketeltavaa ja kotiin viemisenä oli paljon käytännön vinkkejä ja pohdittavaa omaa opetusta ajatellen.

Palautteessa tärkeimpinä seikkoina syyspäivien kohdalla on usein kollegoiden tapaaminen. Musiikinopettajalla ei usein ole vertaistukea työpaikalla, joten syyspäivimg_6377ien keskustelut ja vertaistuki on piristysruiske syksyn työhön! Pajojen ja esitysten lisäksi yhteistä aikaa saimme viettää illanvietossa, jossa hyvän ruoan ja juoman lisäksi saimme nauttia SICI- yhtyeen #maakuntalaulut– esityksestä jossa perinteiset sävelet on sovitettu 2010-luvulle. Tunnelmallisen esityksen jälkeen saimme viihtyä improvisaatioteatteri mielettömän sitruunan seurasssa. Musiikinopettajan työ sai improvisaatioteatterin käsittelyssä uusia ulottuvuuksia! Osa syyspäiväväestä jatkoi jamittelua pikkutunneille saakka

Kiitos kaikille syyspäiville osallistuneista KMO:n hallituksen puolesta. Palauttenne on tärkeää uusien koulutusten ja toimintojen kehittämisessä!


KMO:n uudet sivut on avattu

KMO:n nettisivut ottavat “digiloikan” sivustopäivityksen myötä!

Sivuston ilmettä on kevennetty ja rakennetta yksinkertaistettu. Suurimmat muutokset ovat kuitenkin konepellin alla – uusi sivusto tuo mahdollisuuden entistä joustavampaan ja monipuolisempaan jäsenistömme palvelemiseen.