tyviikko1

Vuoden musiikinopettaja Maija Kukilan luokka on koulun sydän

Koulujen Musiikinopettajat ry palkitsi tammikuussa Maija Kukilan Vuoden musiikinopettajaksi. Kukila on toiminut Juankoskella, nykyisen Kuopion alueella, musiikin lehtorina vuodesta 2000.

Juankosken vuosina Kukilan työhön on kuulunut paljon muutakin kuin vain koulun musiikinopetusta. Kukilan mukaan työhön on mahtunut “bändikarusellia” ja musiikinteorian opetusta musiikkiopistossa. Lisäksi hän on vetänyt kansalaisopiston bändiopetusta sekä pianon, viulun ja kitaran yksilö-opetusta. Hän on myös laulattanut vanhuksia ja  toiminut musiikinjohtotehtävissä paikallisessa näytelmäkerhossa. Musiikki on yltänyt myös vapaa-aikaan monien bändiviritelmien ja lukuisisten tapahtumien myötä, joihin Kukila on osallistunut niin muusikkona kuin järjestäjänä. Hän on ohjannut ja tuottanut monia poikkitaiteellisia projekteja oppilaidensa kanssa musiikinopetuksensa sisällä koulussa. Kukila esiintyy myös perheensä kanssa aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa lähialueilla.

Ei ikinä musiikinopettajaksi

Kukilan tie musiikinopettajaksi ei alkanut kovin lupaavasti. Kukilan ollessa itse koululainen, musiikinopetus ei antanut hänelle inspiraatiota ja se olikin hänen mukaan “turhin aine koko koulumaailmassa”. Alakoulusta hän muistaa pitäneensä niistä musiikintunneista, joihin oli liittynyt musiikkiliikuntaa ja vierailu vanhainkodissa. Vaikka musiikki ei Kukilaa alaluokilla houkutellut, hänelle sanottiin jo silloin, että hänestä tulisi hyvä musaope. “Ajattelin, että ei ikinä ja tässä sitä nyt ollaan unelma-ammatissa”, Kukila naurahtaa.

“Koulumaailma oli minulle turvapaikka ja viihdyin siellä”, Kukila jatkaa. Hän lähti opiskelemaan klassista musiikkia isoveljensä jalanjäljissä Kuopioon. Se oli Kukilan mukaan helppo ja turvallinen ratkaisu. Parasta Kuopion konservatorion opiskeluaikana olivat ne monet projektit, joissa hän sai olla mukana muusikkona ja nauttia taiteesta kokonaisuutena. Lapsesta asti Kukila on pitänyt poikkitaiteellisista jutuista. Lukioaikana tulevaisuutta suunnitellessaan vaihtoehtoina olivat mm. kuvaamataidon, käsityön tai matematiikan opettajan ammatit. Vaaka kallistui kuitenkin loppujen lopuksi musiikin puoleen.

Tutustuttuaan opiskeluaikana Kuopiossa muutamaan musiikinopettajaan, Kukila alkoi pohtia musiikkikasvattajan ammattia vakavammin. Hänelle avautui mahdollisuus kokeilla musiikinopettajan työtä ihan oikeasti. “Halusin kokeilla, mitä siellä koulussa oikeesti voisi tehdä musantunneilla, ennen kuin ajattelisin sitä alaa vakavasti tulevaisuuden ammatikseni.” Saatuaan paikan, Kukila innostui siitä heti. “Musakirjojen sisällysluettelon avulla tein kurssisuunnitelman, vein oppilaitani teatteriin, jazz-klubille, sinfonia-konsertteihin, ooppera-harjoituksiin… siihen minun opiskelijamaailmaan, mikä oli minulle tuttua. Oli ihana nähdä oppilaiden silmien avartuvan: ”ai tällaistakinko on olemassa.” Pyysin myös silloisia opiskelukavereitani vierailemaan tunneilleni aihepiirien mukaan kansantanssista opperaan. Halusin pitää sellaisia tunteja, missa itsekin viihdyin. Sillä tiellä ollaan”, Kukila kertoo. Kukila valmistui musiikinopettajaksi Oulun yliopistosta 2000. Hän on täydentänyt ammattitaitoaan myös draamakasvatuksen opinnoilla.

Tekemisen meininkiä

Suurimman ilon Kukila löytää työstään onnistumisien, oppilaiden innokkuuden ja hymyjen sekä tsemppaavien vanhempien kautta. “Minulla on aivan ihana työyhteisö, jossa voi jakaa ilot ja surut – oikeasti”, Kukila toteaa. Hän on saanut olla itse suunnittelemassa musiikkiluokkaansa. “Se on koulun sydän, keskellä koulua, akustiikka-oviseinä avautuu Agoraan (juhla/ruokailutilaan)”, Kukila kertoo. Musiikkiluokan keskeinen sijainti mahdollistaa sen, että laitteita ei tarvitse roudat koulun toiselta puolelta esityksiä varten. Koulussa on paljon välituntiesityksiä ja teemapäiviä, joissa oppilaat esiintyvät. Värimaailma on myös luova. Kukila tunnustaakin pitävänsä väreistä.

Kukila ammentaa uusia ideoita proggiksiin ympäröivästä maailmasta: televisiosta, teatterista, kirjasta, jonkun lausahduksesta tai hauskasta vitsistä. Yleensä se on myös koko projektin kantava voima. Tunnusomaista Kukilan projekteille on poikkitaiteellisuus. “ Tykkään ajatuksesta ”kaikille aisteille””, Kukila maalailee. Kukila antaa tunnustusta kouluyhteisölle: “Koulumme henki on, että rohkaistaan kokeilemaan ja kaikki, jotka vaan haluaa tai kenen aikatauluun käy saa osallistua”.

Keskeneräisyyden estetiikka

Keskeneräisyyden estetiikka – sen sanan Kukila oppi draamaopinnoissaan. Vuorokaudessa on liian vähän tunteja ja keskeneräisyyttä pitää oppia sietämään. “Olen oppinut, että aina ei voi onnistua eikä kaikesta voi ottaa itseensä. Olen oppinut tiedostamaan rajallisuuteni ja toimimaan sen puitteissa”, Kukila kertoo ammatillisesta kasvustaan.

Koulumaailmassa aina mahtuu mukaan haasteellisia nuoria tai vanhempia. Kukilalle kouluarjessa haastellisimpina ja työläimpinä näyttäytyvät ne kasvatukselliset hetket, kun joku ei näe yhteisiä pelisääntöjä omikseen. Ne voivat olla hänen mukaan energiasyöppöjä, varsinkin jos oppilaan vanhemmilta ei saa tukea. Digiloikka tuottaa myös haasteita työhön, kun ei ole osaamista tai välineistöä riittävästi jatkuvan kiireen takia. Riviopettajan tulee nyt hoitaa myös monet paperityöt, jotka kanslisti hoiti ennen.

Yksin ja yhdessä

Kukila tekee paljon yhteistyötä opettajien kanssa niin oman koulun sisällä kuin ulkopuolellakin. Yhteistyön tuloksena syntyy yhteisiä tapahtumia ja konserttivierailuja. Pääsääntöisesti työ on kuitenkin yksinäistä. Siinä on Kukilan mukaan hyvät ja huonot puolensa. “Hyvänä koen, että olen saanut räätälöidä oman työni näköisekseni ja opetustila on omassa käytössäni”, Kukila kertoo. Luokka on siis aamulla sen näköinen, kun sen edellisenä päivänä on jättänyt.

Koulun musiikki tänään

Musiikkikasvatuksen koulutukselle ja sen monipuolisuudelle Kukila nostaa hattua. “Oulussa oli ihan huippua. Niitä oppeja edelleen ammennan”, Kukila toteaa. Suomalaisen musiikinopetuksen kantavana voimana onkin pätevät ja innostuneet opettajat kentällä. Kukilan mukaan jokainen opettaa persoonallaan ja jälki on hyvää. Resursseista on aina pulaa ja siihen Kukila toivoisi tukea päättäjiltä. Hänen mukaansa loppujen lopuksi kaikki lähtee kuitenkin opettajista itsestään.

Koulumusiikin tehtäviksi Kukila mainitsee yleissivistyksen ja musiikin eri tyylien maistelun ja kokeilun. “Koulumusiikin tehtävä on mielestäni on olla läpileikkaus ja antaa ymmärrystä ja tarttumapintaa oppilaille musiikin monimuotoiseen maailmaan”, Kukila jäsentää. Musiikkiopisto, kansalaisopisto ja muut harrastepuolet tekevät puolestaan omaa työtänsä.

“Kylän musamaikkana” Kukila saa arvostusta osakseen. “Arvostan itse työtäni ja koen, että muutkin arvostaa”, Kukila kertoo. Pienellä paikkakunnalla musiikinopettaja saa tehdä niin paljon töitä, kuin haluaa ja jaksaa. Kuitenkin oman jaksamisen takia on tehtävä valintaa mihin osallistuu. Kukila on antanut keikkoja myös lukiolaisten hoidettavaksi. Monet kylän harrastekonserteista pidetään koulun Agorassa. Kukilan oppilaat hoitavat niihin äänentoiston ja valotekniikan. Näin musiikin esittämisen ja konsertien järjestämisen kulttuuri siirtyy myös nuoremmille polville. Kukilan mukaan Juankoskella on pitkät perinteet musiikin arvostuksessa ja innostunut ilmapiiri musiikin suhteen.

Tulevaisuutta kohti

Kukilaa harmittaa uuden opetussuunnitelman myötä vähentyneet alakoulun musiikin tunnit. Yksi tunti viikossa musiikkia on aivan liian vähän alakoululaisille kokonaisvaltaiseen oppimiseen. Tuntien vähentyminen on tuottanut Kukilalle  surua tälle lukuvuodelle hänen joutuessa jättämään monta mieluista oppimiskokonaisuutta pois opetuksesta. Kukila toivookin opetusuunnitelman kehittäjien ottavan tämän huomioon seuraavassa opetussuunnitelmassa. Omaa työtään Kukila aikoo jatkaa samaan malliin. Se lienee helppoa, koska hän saa olla työssä, josta tykkää.

 


Musiikki on aine, jossa kaikki kukat saavat kukkia

Kerttuli Palovaara palkittiin Koulujen musiikinopettajien kevätpäivillä huhtikuussa lukuvuoden 2015-2016 parhaasta pro gradusta. “Musiikki on aine, jossa kaikki kukat saavat kukkia”- Musiikinopettajien ja tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaaminen musiikintunneilla on aiheeltaan ajankohtainen ja nostaa esille erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaamiseen liittyvät haasteet sekä musiikkikasvatuksen koulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehitystarpeet.

Kerttuli Palovaaran kiinnostus erityistä tukea tarvitsevia oppilaita kohtaan alkoi kasvaa opiskeluaikana Oulun yliopistossa. “Haluan ymmärtää ihmisiä, joilla on erityisiä haasteita elämässä”, Palovaara kertoo. Opiskeluaikanaan hän kohtasi tukea tarvitsevia oppilaita niin opetusharjoitteluissa kuin sijaisuuksia tehdessään. Heidän kohtaamisensa oli mielenkiintoista, mutta haasteellista. “Tunsin itseni neuvottomaksi, ja koska musiikkikasvatuksen opinnot eivät tarjonneet juurikaan erityismusiikkikasvatuksen tai erityispedagogiikan opintoja, halusin tutustua aiheeseen tarkemmin opinnäytetyössäni”, Palovaara muistelee.

Monipuoliset opinnot ammatillisen kehittymisen tukena

Musiikkikasvatuksen opintojen lisäksi Palovaara opiskeli musiikkiterapian perus- ja aineopinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Musiikkiterapiaopinnot antoivat hänelle paljon ymmärrystä ja tietoa erityisryhmistä ja heidän taustoistaan, sekä siitä, miten heitä voitaisiin tukea musiikin keinoin. Opinnoissa käytiin käytännössä läpi erilaisia musiikkiterapiamenetelmiä, joita voidaan hyödyntää myös musiikkikasvatustyössä sekä musiikin vaikutuksia mm. aivojen kehitykseen, oppimiseen ja tunteisiin. Musiikkikasvatuksen opinnot puolestaan kehittivät esimerkiksi pedagogista ajattelua ja ryhmänhallintataitoja, jotka hyödyttävät myös musiikkiterapeutin työssä.

Gradun aihe on myös ajankohtainen, sillä vuoden 2011 perusopetuslain muutoksessa otettiin käyttöön kolmiportainen tuki kaikissa aineissa, myös musiikissa. Se tarkoittaa, että tukea tarvitsevat oppilaat pyritään integroimaan yleisopetukseen ja jokaisen opettajan tulee antaa oppilaalle hänen tarvitsemaansa tukea. Kuitenkin musiikinopettajien valmiudet kohdata erilaisia oppijoita vaihtelevat suuresti.

Erityispedagogiikan tarve musiikkikasvatuksen koulutuksessa

Palovaaran mukaan opintoihin tulisikin sisältyä nykyistä enemmän erityismusiikkikasvatuksen ja erityispedagogiikan opintoja. Erityisryhmistä, kolmiportaisesta tuesta ja musiikin vaikutuksista tulisi puhua enemmän. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, kuinka oppilaiden tuen tarve voidaan tunnistaa, millaisia haasteita oppilailla voi olla musiikin opiskelussa, miten heitä voidaan tukea opiskelussa ja mitkä ovat musiikin mahdollisuudet erilaisten haasteiden kohtaamisessa. Palovaaran gradu antaakin paljon kehitysideoita opettajankoulutuksen tulevaisuutta ajatellen.

Kolmiportaisen tuen toteutus haasteellista

Palovaaran tutkimuksen mukaan yli puolet musiikinopettajista kokevat valmiutensa kohdata tukea tarvitsevia oppilaita hyviksi. Kuitenkin vastavalmistuneiden musiikinopettajien valmiudet ovat huomattavasti heikommat. “On selvää, että työssä oppii, sillä kyselyni tuloksien mukaan jo useamman vuoden työelämässä olleet musiikinopettajat ja musiikkia opettavat luokanopettajat kokivat valmiutensa kohdata tukea tarvitsevia oppilaita pääsoin melko hyviksi”, Palovaara kertoo.

Erityisopettajan pätevyyden omaavat opettajat erottuivat joukosta siinä, että he kokivat valmiutensa useimmin erittäin hyviksi. Erityispedagogiikan koulutus antaa siihen eväät. Kolmiportaisen tuen toteutus koettiin haasteellisimmaksi johtuen koulutuksen ja tiedonkulun ongelmista. Palovaara kuuluttaakin täydennyskoulutuksen ja työyhteisön tuen merkitystä. Moni opettaja kokee, etteivät he saa tarpeeksi tietoa oppilaiden taustoista eivätkä tukea oppilaiden vanhemmilta.

Palovaaran tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että musiikinopettajilla on käytössään paljon hyviä ja toimivia tukimuotoja. Oppimisen haasteiden, musiikin oppimista ja hyvinvointia tukevien vaikutusten sekä erityisryhmille soveltuvien musiikin opetusmenetelmien paremmasta tuntemisesta olisi kuitenin paljon hyötyä musiikinopettajan työssä. Aineistosta nousi esille myös työrauhaongelmien yleisyys ja tarve avustajalle musiikkiluokassa. Myös tilaratkaisut, jotka mahdollistavat opetukset eriyttämisen ja eriytetyt opetusmateriaalit, koettiin tärkeiksi.

Palovaaran mukaan taito-ja taideaineilla on suuri merkitys oppilaille. Niiden mahdollistamien onnistumisen kokemusten kautta oppilaat saavat itseluottamusta ja oppivat sinnikkyyttä. Musiikin tekemisen sosiaalinen luonne ja ryhmässä toimiminen kehittää myös sosiaalisia taitoja. Tutkimuksensa tuloksia Palovaara on päässyt testaamaan käytännössä, kun hän toimii parhaillaan musiikin tuntiopettajana Kajaanin lyseossa opettaen musiikkia ja kuvataidetta 7.-9.-luokkalaisille. Hänen luokassaan on näin keväällä epäilemättä upea kukkaloisto!

Kerttuli1 Kerttuli2


Pro Musica -mitalista itseluottamusta muusikkouteen

On taas se aika vuodesta, kun uudet ylioppilaat painavat lakin päähänsä. Musiikinopettajilla on mahdollisuus muistaa niitä opiskelijoita, jotka ovat ansioituneet musiikin opinnoissa sekä koulun musiikillisessa toiminnassa. Koulujen musiikinopettajat Ry myöntää Pro Musica -mitalin ja kunniakirjan opettajien anomuksesta tunnustuksena musiikillista lahjakkuutta ja harrastuneisuutta osoittaneelle opiskelijalle. Lukion musiikinopetus pohjautuu ajatukselle, että musiikki on olennainen osa ihmisen kulttuuria. Musiikillinen osaaminen ja aktiivinen kulttuurivaikuttamisen kouluyhteisössä onkin hyvä peruste ansiomitalin saamiselle.

Oululaisen Madetojan musiikkilukion musiikinopettaja Johanna Kemppainen näkee mitaleiden roolin tärkeänä koulutaipaleensa päättävän ansioituneen musiikinopiskelijan muistamisessa. Perusteet mitalin saamiselle ovat olleet aktiivinen näkyminen ja toimiminen ansioituneesti Madetojan musiikkilukion toiminnassa. Kemppaisen mukaan heillä on ollut tapana myöntää vuosittain kaksi mitalia. Toinen on osoitettu klassisen musiikin edustajalle ja toinen kevyemmän musiikin taitajalle. Viime keväänä perusteina olivat mm. ansioitunut toiminta kamarimusiikissa ja koulun sinfoniaorkesterissa. Vastuuntuntoisuus ja aktiivisuus yhteisön musiikillisessa toiminnassa otetaan siis huomioon. Mitalin voi myöntää näin ollen useammalle opiskelijalle samassa lukiossa.

Kemppaisen mukaan opiskelijat ovat arvostaneet saamansa mitalia ja pitäneet sitä suurena kunnianosoituksena lukioajastaan musiikin parissa. “Se on tuonut myös lisää itseluottamusta muusikkouteen”, Kemppainen lisää.  Useat Madetojan musiikkilukion Pro Musica -mitalin saaneista toimivat tällä hetkellä ammattilaisina musiikin parissa, esimerkiksi muusikoina, pedagogeina ja tutkijoina.

Miko Kontturi sai Pro Musica -mitalin Madetojan Musiikkilukiosta valmistuessaan vuonna 2014.  Koulun musiikinopetuksesta hän kertoo saaneensa ennen kaikkea hyviä ystäviä, laajan ymmärryksen musiikin teoriasta, käytännöstä ja historiasta sekä sen kulttuurillisista merkityksistä. Kontturi osallistui lukio-aikanaan aktiivisesti musiikkielämään myös koulun ulkopuolella. Hän kertookin olleensa otettu tästä musiikinopettajien huomionosoituksesta koulutaipaleen päättyessä ja jatkaneensa musiikin viitoittamalla tiellä. Nykyään Kontturi opiskelee Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingissä pääaineenaan laulu. Hän on työskennellyt myös Vaasan Kaupunginteatterissa teatterimuusikkona.

Anna von Becker palkittiin Pro Musica -mitalilla hänen valmistuessaan Madetojan musiikkilukiosta 2015. Hän oli osallistunut aktiivisesti koulun musiikkitoimintaan useissa kokoonpanoissa ja eri instrumenteilla.  “Oli hienoa saada tuollainen mitali, ja erityisen hienolta se tuntui musiikkilukiossa, jossa on niin monia musiikillisesti ansioituneita opiskelijoita”, von Becker muistelee. Von Becker opiskelee tällä hetkellä Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen koulutusohjelmassa, mutta hänellä on opiskelupaikka myös matematiikan laitoksella. Kontturille ja von Beckerille mitalit ovat siis olleet yksi merkittävä askel yhä jatkuvaan aktiiviseen elämään musiikin puolesta, pro musica.


Kevätpäivät 2017 Espoon sydämessä

”Kannatti herätä tänä aamuna!”

Stipendi, 108 euroa, KMO: ikävuosien mukaan

Stipendi, 108 euroa, KMO:n ikävuosien mukaan

Kevätpäivät, kevään kohokohta, vietettiin Espoon sydämessä WeeGee-talossa. Arkkitehtuurin betonibrutalismi, runsaat visuaaliset virikkeet ja laajojen tilojen akustiset ulottuvuudet loivat mitä otollisimmat olosuhteet päivän kahdelle työpajalle teemoinaan vuorovaikutus ja luova tuottaminen.

Aluksi palkittiin Kerttuli Palovaara lukuvuoden 2015–2016 parhaasta pro gradusta ”Musiikki on aine, jossa kaikki kukat saavat kukkia” – Musiikinopettajien ja tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaaminen musiikintunneilla.

Kerttuli tuo gradussaan ansiokkaasti esille musiikin ja erityisopetuksen suhdetta haasteineen. Salissa kuultiin hyvin yksimielistä hyminää lisäkeinojen tarpeellisuudesta erityistä tukea tarvitsevien kohtaamiseen musiikin tunneilla.

Vuoden musiikinopettaja Maija Kukila maistatti yleisöään, kuin alkupalana päivän työpajoista, kertomalla energisestä tempauksestaan: macarenaa – flamencon, rumban ja tanssipopin sekoitusta – tanssittiin oppilaiden vetämänä koulun agorassa. Yhteisöllisyyden vahvistusta isosti tekemällä! Lue Maijasta lisää 5.2. julkaistussa artikkelissa Vuoden musiikinopettajaksi 2016 valittiin Maija Kukila Juankoskelta. Continue reading


Yhdistyksen kevätkokous lauantaina 25.3.

Koulujen Musiikinopettajat ry:n kevätkokous järjestetään lauantaina 25.3. klo 16:30. Paikkana: Näyttelykeskus WeeGee, Paletti (Ahertajantie 5, Espoo). Kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Kokousmateriaalit saa pyydettäessa sähköpostitse. Ilmoittautua voi sähköpostitse osoitteeseen: puheenjohtaja@koulujenmusiikinopettajat.fi ja samasta osoitteesta voi pyytää myös kokousmateriaaleja.Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!


Taito- ja taideaineet nykyistä vahvemmin mukaan ylioppilastutkintoon

KMO on julkaissut kannanoton liittyen lukion ja korkeakoulujen välisen jatkumon kehittämiseen sekä ylioppilastutkintoon. KMO toivoo taito- ja taideaineiden huomioimista nykyistä enemmän ylioppilastutkinnossa sekä oppiaineiden erityispiirteiden huomioimista hakuprosessin ja koko jatkumon kehittämisessä. Alla koko kannanotto luettavissa:

 

Kannanotto 7.3.2017

Taito- ja taideaineet nykyistä vahvemmin mukaan ylioppilastutkintoon

Lukiokoulutus kehittyy ja uudistuu sekä ylioppilastutkintoa kehitetään. Koulujen Musiikinopettajat on huolissaan taito- ja taideaineiden asemasta tulevaisuuden lukiokoulutuksessa.

Lukion merkitys on tärkeä yleissivistävänä koulutuksena sekä merkittävänä osana koulutusjatkumoa peruskoulusta ammatillisiin opintoihin tai korkeakouluun. Lukiokoulutus painottuu tällä hetkellä voimakkaasti ylioppilaskirjoituksiin, joissa mitataan lukion aikana hankittua osaamista. Tällä hetkellä taito- ja taideaineet eivät tässä mittauksessa ole mukana. Koulujen Musiikinopettajat toivoo että tulevaisuudessa myös musiikkia koskevia kysymyksiä olisi mukana ylioppilaskirjoituksissa. Mahdollisuuksia on monenlaisiin analysointi- ja kirjoitustehtäviin, joilla tietynlaista musiikkiosaamista voisi tuoda esiin hyödyntäen mm. teknologiaa ja kuva- sekä videomateriaalia. Taito- ja taideaineet ovat luontevia myös oppiainerajat ylittäviin tehtäviin.

Lukiosta valmistumisen aika on hektistä nuorille. Samana keväänä ovat monella ylioppilaskirjoitukset sekä pääsykokeet mahdolliseen tulevaan oppilaitokseen. Koulujen Musiikinopettajat ry:n mielestä, että lukion ja korkeakoulujen välinen siirtymä kaipaa kehittämistä. Kuitenkin KMO:n kanta on, että taito- ja taidealoille pääsykokeet ovat hyvin tärkeä osa valintaprosessia eivätkä lukio-opinnot tai ylioppilaskirjoitus voi korvata pääsykokeiden merkitystä hakuprosessissa. Pääsykokeilla on, ja tulee olla, tärkeä rooli osana hakuprosessia. Niihin on musiikin osalta usein valmistauduttu vuosia myös lukion ulkopuolella. Opettajankoulutukseen hakeuduttaessa soveltuvuus on hyvin tärkeä pääsykokeissa mitattava asia.

Lukiodiplomi on lukiolaiselle tällä hetkellä yksi mahdollisuus näyttää musiikkiosaamistaan. Lukiodiplomin asema toisen asteen ja korkea-asteen välillä on kuitenkin haastava, sillä diplomin suorittamismahdollisuudet ovat vaihtelevat ympäri Suomea ja lisäksi musiikkikurssien tarjonta myös vaihtelee. Haasteena on myös diplomin vertailukelpoisuus kansallisesti. Arvioinnissa yksittäisellä opettajalla on päätösvaltaa hyvin paljon ja arviointimenettelyt ovat moninaisia. Näistä syistä diplomit eivät ole vertailukelpoisia. Tietyn lukiodiplomin suorittamisesta voi saada tällä hetkellä osaan korkeakouluista lisäpisteen hakuprosessissa.

Lukion eri oppiaineiden ominaispiirteet on hyvä tunnistaa koulutuksen kehittämisprosesseissa. KMO toivoo kehittämistyössä myös huomioitavan nämä erityispiirteet. Musiikin osalta KMO näkee hyviä mahdollisuuksia ottaa oppiaine mukaan ylioppilaskirjoituksiin. Musiikki tapahtuu ajassa ja koulun musiikinopetuksessa tärkeimpiä arvoja ovat yhdessä tekeminen ja musiikin kokeminen. Tietynlaista musiikillista osaamista ja tietämystä on kuitenkin mahdollisuus mitata monilla tavoin. Erityislaatuisuutensa vuoksi musiikillisen osaamisen mittaamisessa kuitenkaan ei tule jättää huomiotta läsnäolon ja musiikillisen toiminnan kautta ilmenevää osaamista. KMO toivoo lukiokoulutusta sekä lukion ja korkea-asteen välisen jatkumon kehittämistä, mutta kuuluttaa oppiaineiden erityispiirteiden huomioimista kehitystyössä. Lisäksi toivomme ylioppilastutkintoa kehitettävän laajasti huomioiden myös nyt pois suljettujen oppiaineiden mahdollisuudet osana ylioppilastutkintoa.

Tiivistelmä:

  1. Taito- ja taideaineita tulisi nykyistä enemmän huomioida ylioppilaskirjoituksissa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset mahdollistavat monenlaiset tehtävät ja tietynlaisen osaamisen ja ymmärryksen mittaamisen myös musiikin osalta.
  2. Lukiokoulutuksen ja korkea-asteen välistä jatkumoa on kehitettävä.
  3. KMO pitää valintakokeita tärkeinä ja mielekkäinä korkeakouluvalmiuksia mittaavana menettelynä edelleen taide- ja kasvatusaloilla.
  4. Lukiodiplomi tulee säilyttää ja sitä kehittää edelleen.

Lisätietoja:

Maiju Laurila, puheenjohtaja, Koulujen Musiikinopettajat ry, 0505602214, puheenjohtaja@koulujenmusiikinopettajat.fi


Tervetuloa KMO:n Kevätpäiville 2017!

Haluamme toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi KMO ry:n kevätpäiville maaliskuun lopussa Espooseen. Tänä vuonna KMO tarjoaa koulutuspäivän ruokailuineen jäsenille täysin ILMAISEKSI. Mukaan joukkoon mahtuu 45 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ohessa aikataulu ja info, jota täydennämme vielä ilmoittautumisajan loputtua. Kevätpäivien yhteydessä on myös yhdistyksen kevätkokous, joten tule mukaan vaikuttamaan ja vuorovaikuttamaan!

 

KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY
KEVÄTPÄIVÄT 2017:
”VAIKUTA JA VUOROVAIKUTA”

Paikka: Näyttelykeskus WeeGee, Paletti (Ahertajantie 5, Espoo)
Aika: la 25.3.2017 klo 11-17
Kevätpäivät on Koulujen musiikinopettajat ry:n jäsenille ilmainen
(sis. koulutus, lounas ja kahvit).

 

OHJELMA

klo 11.00-11.15 Ilmoittautuminen ja tervetulosanat
                          KMO:n puheenjohtaja Maiju Laurila
klo 11.15-12.45 Ideoita vuorovaikutustustaitojen vahvistamiseen luokkatilanteessa,
                          Kouluttaja/tuottaja Elina Strikkinen, Rakata

”Improvisaatiopohjainen vuorovaikutuskoulutus tutustuttaa ilmaisun merkitykseen yhteistyössä. Eri yksiköistä ja erilaisista toimintakulttuureista peräisin olevat ihmiset saattavat nähdä toistensa toimintatavat, mielipiteet ja ideat joko esteinä ja hankaluuksina tai mahdollisuuksina uuden oppimiseen. Tavoitteena on löytää konkreettisia ilmaisun keinoja saada vuorovaikutus sujumaan mahdollisimman rakentavasti ja mielekkäästi, jotta saman katon alla toimimisesta saataisi lisähyötyä ja jotta kehitys ja uusien toimintatapojen omaksuminen olisi mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa.”

klo 12.45-13.45 Lounas ja kahvit Sis. Deli+Café (Näyttelykeskus WeeGee)
klo 13.45-14.30 Opastettu kokoelmanäyttelyn kiertokäynti: Kosketus

”Kosketus on Saastamoisen säätiön uudistunut kokoelmanäyttely. Näyttely muodostuu kolmesta osasta ja sen ydinteema on ihmisyys. Näyttelyn ensimmäinen osa, Ihminen, tila ja kohtaaminen, käsittelee taiteen kokemuksellisuutta ja vuorovaikutteisuutta keskittyen taiteen kohtaamiseen eli kommunikointiin teoksen ja vastaanottajan välillä. Näyttelyn toisessa osassa, Ihminen, identiteetti ja keho, pureudutaan ihmisyyden peruskysymyksiin. Tässä osassa tarkastellaan kuvataiteen tapoja esittää identiteettiä, kehollisuutta sekä ihmisen suhdetta historiaan ja muistoihin. Näyttelyn kolmannessa osassa, Ihminen ja valta, korostuu ajatus ihmisestä sosiaalisena ja hierarkkisena toimijana osana yhteisöä, yhteiskuntaa, globaaleja valtarakenteita ja ekosysteemiä.”

klo 14.30-16.30 Sävellystyöpaja Kosketus näyttelyn pohjalta
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian lehtori Riitta Tikkanen
klo 16.30-17.00 Koulujen musiikinopettajat ry kevätkokous

ILMOITTAUTUMINEN 28.2.2017 mennessä osoitteessa:
http://tinyurl.com/kevatpaivat17
Koulutukseen mahtuu rajallinen määrä osallistujia.

LISÄTIETOJA: koulutus (ät-merkki) koulujenmusiikinopettajat.fi


Vuoden musiikinopettajaksi 2016 valittiin Maija Kukila Juankoskelta

Vuoden musiikinopettajaksi 2016 valittiin Maija Kukila Juankoskelta. Maija Kukila sai palkinnon Educa-messujen yhteydessä 28.1. Hän on toiminut Juankoskella musiikin lehtorina vuodesta 2000.

Maija Kukila on saanut paljon aikaiseksi urallaan. Hän on ideoiva, aikaansaava ja suhtautuu työhönsä palavasieluisesti. Maijan repertuaariin musiikkikasvatuksen lisäksi kuuluvat niin draamakasvatus kuin kuvataide ja tanssikin.

Maija nauttii työstään, mikä ilmenee monenlaisina oppilaiden kanssa tehtyinä projekteina. Oppilaat säveltävät kuvaamataidon tunneilla tehtyjä töitä, tekevät keikkoja niin vanhain-kuin päiväkoteihinkin unohtamatta kahviloissa musisointia. Rajoja rikkovaa rohkeutta edustaa Kantele Palaa-projektin yhteydessä pois käytöstä siirretyn flyygelin polttaminen järven jäällä.

Maijan periaatteena on, että jokainen oppilas osaa ja oppii, ja yhdessä tekemällä luovuus kukoistaa ilman esiiintymisjännitystä. Jokainen ryhmä pääsee vuoden aikana ainakin kerran esiintymään ja taiteiden välisistä projekteja tuotetaan lähes joka viikko.

Musiikkiluokka, jonka suunnittelussa Maijalla on ollut merkittävä panos, on koulun sykkivä sydän. Se sijaitsee keskellä koulurakennusta. Äänieristetyn avattavan seinän avulla musiikkiluokka avautuu ruokalan ja koulun juhlasalin esiintymislavaksi.

Maija Kukila on mukana modernin taiteen museossa Emmassa järjestettävillä Kevätpäivillä 25.3. 2017 Espoossa.

Koulujen Musiikinopettajat ry palkitsee vuosittain esimerkillisen musiikinopettajan. Valinta tehdään vapaamuotoisten hakemusten perusteella syksyllä.

Maiju Laurila, puheenjohtaja, Koulujen Musiikinopettajat ry, 0505602214