Merkkaathan kalenteriisi-Kevätpäivät 2018 ja Vuoden Musiikinopettaja 2017 julkistamistilaisuus

Kevätpäivät la 3.3. 2018 Helsingin Kaupunginteatterissa. Työpajojen teemoina musiikki ja näyttämöilmaisu. Illan elämyksellinen osuutta vietämme Myrskyluodon Maijan parissa. Valittavissa myös Älä pukeudu päivälliselle. Ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot 2/2018.

Vuoden Musiikinopettaja 2017 on valittu määräaikaan tulleista perustelluista ehdotuksista. Hallitus teli päätöksensä yksimielisesti. Tulethan juhlimaan uutta Vuoden Musiikinopettajaa Educa-messuille julkistamistilaisuuteen Taitolavan äärelle la 27.1. klo 14.00-14.30


Ajankohtaista

Vuoden 2017 Musiikinopettajan haku on käynnissä. Hallitus valitsee Musiikinopettajan vapaasti perusteltujen ehdotusten pohjalta. Jätä ehdotuksesi viimeistään ti 31.10.

Palkitse musiikinopiskeluissa ansioituneet syksyn ylioppilaat Pro Musica-mitaleilla. Jätä tilauksesi viimeistään perjantaina 3.11.


Syyspäivät Tampereella 30.9.-1.10

Syyspäivien teemana oli monialaisuus koulussa.  Toimintauniversumin keskipisteenä Tammerkosken Lukio. Sunnuntaina jalkauduttiin ympäri kaupungin KMO:n ja Tanssimania-tapahtuman yhteisiin pajoihin.

Ohjelma rakentui niin,  että työpajojen sisällöistä sai itselleen spektrin äänestä , ilmaisutaidosta prosessidraaman painotuksella , liikkeestä, tunneilmaisusta, bodypercussionista ja ukulelen soitosta. Suurimmasta osasta työpajoja osallistujat saavat materiaalit itselleen. Tässä kirjoituksessa on joitain heti käyttöön-ajatuksella tehtyjä nostoja materiaaleista.

Viikonlopun aikana osallistujat saivat laajentaa omia  spektrejään myös soundien muokkaamisella syntetisaattorilla ja soitonopiskelupeliin  Yousicianiin  tutustumalla.

Ajankohtainen monialaisten oppimiskokonaisuuksien tulo kouluihin ja lukioihin avattiin niin, että Pohjolanrinteen koulussa pidetty Minun Suomeni-viikko esiteltiin sekä suunnittelun, toteutuksen että arvioinnin osilta.

 

Marietta Kunnaksen prosessidraama-työpaja eteni rennosti ja ilmaisutaidon harjoitusten myötä vapautuneessa hengessä. Marietta antoi tehtäväksemme juurevia pienin muutoksin eteneviä maailmanlaajuisesti käytössä olevia perusharjoituksia. Lämmittelyä: Maadoitetaan jalat tukevasti maahan, juuret vetää kroppaa alaspäin. Ravistellaan ja jännitetään kädet, irrotellaan sormet toisistaan. Myös kasvot herätellään tekemällä niistä kunnon rusina ja sitten avaamalla apposelleen. Äänen lämmittelyä haukotellen ja kevyttä gorillan ääntä tuottaen leuka rentona rintaa naputellen.

Perusdraamaharjoitus parin kanssa: 1. A -sanoo ” anna se mulle” ja B sanoo ”en”   2. laajennetaan sarjaksi kyllä-ei-kyllä-ei-kyllä-ei. Saa ja pitää käyttää vain äänenpainoja, kehonkieltä ja tunnetilojen vaihtelua.   3. pienenä lisänä edelliseen lisätään repliikkejä. Rauhattomuutta saa kanavoida kroppaan liikehdinnällä kaikissa kolmessa versiossa.

2. Yksilöharjoitus:  kävellään tilassa replikoiden ”rakastan maanantaita, tiistaita .. kaikki viikonpäivät!  Vaihdetaan tunnetila ”vihaan maanantaita….jne.  Kolmantena tasona vaihdellen tunnetilaa ”rakastan maanantaita, vihaan tiistaita.. jne”

Kun saatiin kroppa, mieli ja yhteisöllisyys herkistettyä avoimiksi luotiin pienryhmissä kuunnelmat, jotka esitettiin ensin niin, että muut ryhmästä  kuuntelivat kuulemisensa  optimoiden  silmät kiinni istuen selkäpuoli tekijöihin päin.

Kuunnelmat saivat alkunsa tekijöidensä vapaista impulsseista. Käytössä vain gibberish-kieli, kaikki äänentuottomahdollisuudet omasta kropasta sekä tilan materiaaleista lähtevät äänet (esim vesihanan päällelaitto, oven kiinni lyönti yms) Ohjeena myös se, ettei yhtäaikaisia ääniä kannata tuottaa liikaa hankalan erottumisen vuoksi.  Rytmitys, tauot ja tihentymät huomioiden ja ihan klassinen rakenne alku-keskikohta-lopetus mukaan!

Pienenä muutoksena edellisiin yleisö kääntyi katsojiksi ja vaihdeltiin kuunnelman tyylilajia; kauhu, baletti, repliikkejä lauletusti yms. Oppilaille alkuimpulssin voisi antaa myös valokuvista.Lopuksi ideoitiin kuinka  lyhyistä kuunnelmista niiden järjestystä vaihdellen saa juoni- ja tarinavaihtoehtoja musikaaliin! Kuvassa luodaan ääniä.

Mielikuvitus  lähti lentoon Harri Hertellin pohjustuksista Spoken words-pajassa.

Minulle lavarunous oli kiehtovasti uutta luovaa ja kynnys sanojen  käytölle  todella tipahti pajassa. Saimme ohjeeksi kirjoittaa ihan mitä vain noin parin minuutin  ajan.   Seuraavaksi teimme omia lavarunoja ohjeena luoda tempaiseva alku, esim käyttämällä väittämää, myös  runon nimi itsessään  voi vangita; ”Naapurilla on paremmat roskat”.  Ajatusten  sanoittaminen  jostain itse koetusta ja oma näkökulma tavanomaiseen aiheeseen ovat myös mainioita lähtökohtia.   Ohjeena saimme myös pitää runon lopun intuitiivisen luottamuksen kohteena ts kun asia on sanottu ei tarvi alleviivata tai korostaa sitä jatkamalla kirjoittamista sen enempää.  Huumori ja komiikka ovat myös mainio tapa pehmittää ja kutkuttaa vastaanottajan reseptoreita. Esim jos lavarunoilija haluaa ilmaista vegaaniuden puolesta, sen voi ilmaista kertomalla kuinka mainioita tyyppejä eläimet ovat.

Sunnuntain bodypercussion-pajasta löytyy livekomppailunäytteita fb-sivuiltamme blokattavaksi omaan käyttöön. Lisäksi Elisa Seppänen luo materiaalia osallistujien materiaalipankkiin.

Syyspäivien lopuksi tutustuimme pelillisyyttä ja matalankynnyksen musisointia manifestoivaan neljän soittimen kitaran, basson, ukulelen ja pianon Yousician-soitonopiskelupeliin. Moni kollega olikin jo käyttänyt sitä insipiroivana  ja oppilaita itsenäiseen musisointiin kannustavana ohjelmana, jonka parhaita piirteitä ovat taiten sovitetut taustamusiikit, kaikenlaisten genreiden käyttö,  erittäin matala, mutta mukavasti koukuttava aloitus, jonka jälkeen voi aloitella  lead-, rhythm- ja knowledge-oppimispolkuja.  Kaikki asiat havainnollistetaan näyttämällä, esim asento ja virittäminen. Akustista kitaraa ja ukuleleä voi käyttä ilman äänikorttia ja apsi toimii kännykällä. Huolettoman piirteen tuo Teoston kanssa solmittu kokeilu premium-käyttäjille tekijänoikeuksien toteutumisesta. Oppilaat kirjautuvat ilmaiseen versioon omilla tunnuksilla, heidän edistymisensä tallentuu ja ilmaisesti saa 1-2 video-oppituntia/päivä ja puoli tuntia/päivä.  Yousician.com!

BOyB

Bodypercussion- pajan inhimilliseen ytimeen käyvän brasilialainen laulun ajasta ja ajattomuudesta löydät pajaesityksenä fb-sivuiltamme.

”kuljettaa venhettä aallot sekä tuuli, huuhtoutuu mereen rantahiekka sataman,

vain linnunhöyhen on elämäkin juuri, säilyy muuttumatta ainoastaan rytmi Sirandan”

 

Syyspäivien jälkimainingeilta

Heta Lemminkäinen

musiikin lehtori/KMO

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


KMO etsii uutta Vuoden musiikinopettajaa

Koulujen musiikinopettajat on vuodesta 2015 valinnut innostavan ja ansioituneen musiikinopettajan KMO:n vuoden musiikinopettajaksi. Aiemmin tittelin ovat saaneet Pietu Halonen, Terhi Oksanen ja Maija Kukila.

Aiempien vuosien haastattelut löytyvät Yleistä KMO:sta – Vuoden musiikinopettaja takaa.

Jälleen on aika ehdottaa hyvää musiikinopettajaa palkinnon saajaksi vuodelle 2017.

Lähetä ehdotuksesi tästä linkistä 31.10. mennessä!


Syyskokous Tampereella Syyspäivien yhteydessä

Kaikki jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan Koulujen Musiikinopettajat ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen sunnuntaina 1.10.2017 klo 13:00. Kokous pidetään Tammerkosken lukiolla Tampereella (Sammonkatu 2).

Osallistujat voivat ilmoittautua kokousmateriaalit saadaksesi sähköpostitse puheenjohtaja@koulujenmusiikinopettajat.fi Kokouksessa käsitellään ensi vuoden budjettia ja toimintasuunnitelmaa sekä valitaan hallitus vuodelle 2018. Uudet hallituslaiset ovat myös lämpimästi tervetulleita joten jos olet innostunut tuomaan oman panoksesi suomalaisen musiikkikasvatuksen kehittämiseksi ja yhteisten asioidemme ajamiseksi niin lisätietoja saa mm. nykyiseltä puheenjohtajalta Maiju Laurilalta sähköpostitse tai puhelimitse (puheenjohtaja@koulujenmusiikinopettajat.fi 0505602214).

 


Musiikkia yli ainerajojen- Syyspäivät 2017 rohkaisee uusiin aluevaltauksiin

Koulujen musiikinopettajat ry:n syyspäivät järjestetään tänä vuonna Tampereella 30.9.-1.10. 2017. Tämän vuoden teemana on ”Musiikin monialaisuus kouluissa”, jonka kautta pyritään antamaan eväitä monitaiteelliseen ja oppiainerajoja ylittävään musiikkikasvatukseen. Oppiaineena musiikin tulisi pystyä vastaamaan moniin sosiaalisiin, taloudellisiin ja globaaleihin yhteiskunnan haasteisiin.  Uuden opetussuunnitelman mukainen yhteisöllinen,  toiminnallinen ja ainerajat ylittävä musiikkikasvatus voi auttaa oppilaita näkemään maailmaa kokonaisuutena sekä edistää tiedon rakentumista ja ymmärtämistä yhdessä muiden kanssa.

Syyspäivien ohjelma tarjoaa monenlaisia taidekasvatuksen rajoja ylittäviä työpajoja. Yhtenä esimerkkinä on Tampereen konservatorion musiikkiteknologian lehtorin, Juha Sipilän, pitämä ”Syntetisaattorin mahdollisuudet” -työpaja. Omassa työssään Sipilä keskittyy erityisesti improvisaatiopohjaisen sähkömusiikin opettamiseen, sekä sähkömusiikin laboratorion kehittämiseen.  Sipilän mukaan syntetisaattorit ja sähkömusiikki elävät uutta renesanssia ja ne kuuluvat eri muodoissaan nykyaikaiseen musiikkituotantoon. Monet musiikkiohjelmat syntetisaattoreineen ovat ilmaisia ja toimivat myös mobiililaitteilla ja mahdollistavat näin yhä demokraattisempaa musiikkituotannon kehitystä.

”Sähkömusiikin säveltäminen ei välttämättä edellytä perinteisen instrumentin tai musiikin teorian hallintaa”, toteaa Sipilä. Hänen mukaansa koulumaailmassa sähkösoittimin sävellettyä musiikkia voidaan yhdistää helposti muihin kokonaisuuksiin, esimerkiksi videoprojekteihin, fysiikan ilmiöihin (taajuus, ylä-äänisarja, aaltomuoto, amplitudi) ja koodaukseen. Tällä hetkellä analogiseen signaalireititykseen perustuvat modulaariset syntetisaattorit elävät Sipilän mukaan voimakasta nousukautta. ”Vallalla on selkeästi digitalisaation vastaliike – onko kyseessä sitten analogisaatio?”, Sipilä kysyy.  Analoginen elektroniikka kiinnostaa yhä enenevässä määrin musiikintekijöitä – ehkä myös musiikkikasvattajia?  Syyspäivillä syntetisaattorityöpajassa tutustutaan levyesimerkkien avulla muutamiin klassisiin syntetisaattorisointeihin, ja rakennetaan ne sen jälkeen Roland System-1 –syntetisaattoreilla. Samalla opitaan syntetisaattorin rakennetta ja vähentävän synteesin perusperiaatteita.

Syyspäivillä voi tutustua myös lavarunouteen Harri Hertellin ”Spoken words – sanoista riimeiksi” -työpajassa. Hertell on helsinkiläinen runoilija, spoken word-artisti, dj ja kulttuurituottaja (AMK), joka on aktiivisesti ollut kehittämässä lavarunouden näkyvyyttä osana elävää kaupunkikulttuuria. Hertellin mukaan lavarunoudessa esitetään usein omia runoja  äänimaisemoinnin tai musiikin ryydittämänä, jolloin sitä voidaan kutsua nimellä spoken word – musiikki. ”Näkisin että spoken word -musiikin luominen voisi olla mielenkiintoinen osa taideopintoja”, Hertell pohtii.  Myös koulumaailmaan ja musiikkiluokkaan spoken word sopii mainiosti. Yhtymäkohdat esimerkiksi rap-musiikkiin saavat nuoret kiinnostumaan luontevasti lavarunoudesta.  Lavarunous antaa myös mahdollisuuden uusia keinoja ilmaisun kehittämiseen ja näkyväksi tulemiseen. ”Runouden ja musiikin yhdistäminen on myös helppo tapa lähestyä runoutta ja luoda jotakin uutta”, Hertell kannustaa ja toivoo sen ulottuvan myös laajemmin nuorisotoimintaan.

Lisäksi runous on hyvä esimerkki tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisuutta edistävästä taidemuodosta. Runouden harrastaminen ei vaadi isoja summia eikä kalliita tilojakaan. Hertellin mukaan maailmalla koulujen tai luokkien väliset poetry slam -kilpailut ovat hyvin yleisiä ja ne edistävät myös koulujen yhteishenkeä. Juuri runouden kollektiivinen luonne kiehtoo runouden ammattilaistakin. ”Haluan että runous tuo ihmisiä yhteen. Haluan että runoutta on nykyistäkin helpompi lähestyä. Haluan että runous on meidän kaikkien yhteinen asia”, Hertell visioi.

Syyspäivillä valitaan myös KMO ry:n uusi hallitus. Puheenjohtaja Maiju Laurila toivottaakin kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi sunnuntain syyskokoukseen ja yhdessä vaikuttamaan suomalaisen musiikkikasvatuksen kehittämiseen ja tulevaisuuden visiointiin.
 

 

 


Tervetuloa Syyspäiville 2017!

KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY

SYYSPÄIVÄT 2017

Teema: Musiikin monialaisuus kouluissa

Tammerkosken lukio (Sammonkatu 2, Tampere)

Kartta: http://bit.ly/syyspvkartta17

Ilmoittautuminen Koulujen musiikinopettajien Syyspäiville on Tammerkosken lukion toisen kerroksen aulassa. Sisään tullaan ovesta, jonka yläpuolella lukee Sampola. Pääaulaan tullessasi nouse portaat ylös toisen kerroksen aulatilaan. Ilmoittautumisen yhteydessä jaetaan nimikyltit ja lounasliput Tammerkosken koulutalolle, jonne on järjestetty molempina päivinä ruokailu. Autojen pysäköinnille on hyvin tilaa lukion pihalla. Pysäköintiluvan saat ilmoittautumisen yhteydessä.

Continue reading


Mitä tehdä musatunnilla 2 -kurssilla Järvenpäässä

Mitä tehdä musatunnilla 2 -kurssi, tuttavallisemmin MTMT2, järjestettiin 12. – 14.6.2017 Järvenpään seurakuntaopistolla. Kurssin ensimmäinen kierros nousi ilmiöksi vuosina 2015 ja 2016 ja se toteutettiin yhteensä kolme kertaa. Molempien kurssien vastuullisena järjestäjänä on toiminut JaSeSoi ry. Koulujen musiikinopettajat ry on ollut yhteistyökumppanina molemmilla kerroilla.

”Mitä tehdä musatunnilla” FB-ryhmässä on tällä hetkellä yli 7500 jäsentä. Jari Huvilan perustaman ja jo vuosia Pietu Halosen ylläpitämän ryhmän parissa syntyi reilu pari vuotta sitten spontaaneja keskusteluja FB-ryhmäläisten tapaamisista. JaSeSoi ry tarttui ideaan ja niin syntyivät tasokkaat koulutukset, joiden työpajojen lomaan mahtuu musiikkileirihengessä myös paljon vapaamuotoista tutustumista muihin musiikinopettajiin. Kesäkuussa 2017 kurssille osallistui reilut 40 musiikinopettajaa ja luokanopettajaa. Kouluttajina toimivat Pietu Halonen, Terhi Oksanen, Merzi Rajala ja Arja Paju. Kurssin ”emäntänä” toimi Terhin lisäksi myös Soili Perkiö, jonka ohjaukseen kurssilaiset pääsivät aamunavauksissa ja iltaohjelmissa.

Kurssin suunnittelusta vastuussa ollut trio Pietu Halonen, Terhi Oksanen ja Soili Perkiö kertoivat pyrkineensä koulutusta suunnitellessaan laaja-alaisuuteen sekä opetussuunnitelman eri alueiden huomioimiseen. Mukana oli bändisoittoa ja TVT-taitoja (Pietu Halonen), maailmanmusiikkia (Arja Paju) sekö rytmimusiikin laulamista (Merzi Rajala). Punaisena lankana oli opettajan oman muusikkouden kehittäminen, ryhmän hallinta ja opetusprosessin suunnitteleminen, joihin Terhi Oksasen pajoissa syntyi monia omaa opettajuutta haastavia ajatuksia.

Itse osallistujana ihailin työpajojen jatkumoa, mikä oli taitavan suunnittelun, mutta myös kouluttajien aiemman yhteistyön ja kemian tulosta.  Saatoimme Terhin Oksasen pajassa pohtia sykkeen ja alajakojen merkitystä, joiden ymmärtämisen ongelmat saattavat aiheuttaa esimerkiksi sen, että vaikkapa lehmänkellon soittaminen neljäsosissa on oppilaan mielestä tappavan tylsää. Miten opettaja voi silloin herättää oppilaassa muusikkouden idun hereille? Samaa teemaa jatkoimme Merzi Rajalan pajassa, jossa improvisoimme laulaen monille aivan uusilla työtavoilla. Samat sykkeen ja alajakojen problematiikat tulivat esille improvisoinnin opettamisessa. Tästä edettiin Arja Pajun kuubalaisiin ja burkina fasolaisiin rytmeihin, joissa polyrytmisyys ja moniäänisyys nostettiin taas uudelle tasolle.

Vaikka suomalaisessa musiikkikasvatuksessa onkin vakiintunut koulustarjonta, esim. KMO:n syys- ja kevätpäivät, JaSeSoin musiikkipedagoginen koulutusohjelma ”Orff-kurssit” ja vuosittaiset rytmiseminaarit, koulutuksen järjestäjät näkevät Mitä tehdä musatunnilla -kursseilla oman roolinsa. Kohderyhmän kaikilla osallistujilla on sama fokus eli peruskoulujen ja lukioiden musiikinopetus. Siksi myös kouluttajiksi oli haettu opettajia, joilla on jalat vankasti koulussa ja luokkahuoneessa. Toisaalta myös osa kouluttajista ei työskennellyt koulumaailmassa, joten heiltä saatiin ihan uutta näkökulmaa. Terhi Oksasen mukaan oman opettajuuden tankkia on välillä tankattava. Koulumaailmassa työskenteleville koulutukselle on aina tarvetta oman inspiroitumisen ja jaksamisen vuoksi. Kursseilla käyty keskustelu edistää myös sitä, että kouluissa olisi entistä yhdenmukaisempi käsitys, mitä on hyvä musiikkikasvatus, jota me lasten ja nuorten kanssa teemme. Kurssit olivat tiiviitä päiviä ja suurin osa opiskelijoista myös majoittui Seurakuntaopistolla. Pietu Halosen kokemuksen mukaan voisi sanoa, että puolet kurssin kohtaamisista tapahtuu pajoissa, mutta yhtä tärkeä toinen osa kahvipöydissä ja illanvietoissa.

Porvoolainen luokanopettaja Heidi Rytkönen oli pohtinut ennen kurssille tuloaan, olisiko kurssilla hänelle luokanopettajana annettavaa. Kokemukset Arja Pajun kurssilta kuitenkin rohkaisivat mukaan. Kurssin myötä Heidi kertoi saaneensa paljon positiivisuutta ja iloa musiikinopetukseen ja erilaisen oppilaitten kohtaamiseen. ”Kurssilla sai paljon rytmiä, laulua ja etenkin uutta tapaa tehdä asioita. Luokanopettajat ja aineenopettajat tekivät töitä rinta rinnan työpajoissa ja kokemus oli, että työtä tehdään yhdessä. Tuntui siltä. että pajoista sai paljon irti, aivan osallistujan lähtötasosta riippumatta.”

Musiikinopettajat Katja Rautionaho Lahdesta ja Milla Pohjola Kotkasta olivat kokeneita kursseilla kävijöitä. Katjan mukaan Mitä tehdä musatunnilla -kursseille löytyy kuitenkin paikkansa muiden kurssien joukossa. Tekeminen on intensiivistä ja kesällä lomatunnelmissa ollaan jo irti koulumaailman arjesta. Milla piti hyvänä uusia kouluttajia, esim. Merzi Rajalan pajasta, josta sai eväitä koulumaailman lisäksi myös kuoronjohtoharrastukseen. Myös tutut kouluttajat Terhi ja Soili saivat kiitosta takuuvarman pedagogiansa vuoksi. ”Kurssi vahvisti ajatusta kehollisuudesta ja siitä, että sen voisi ottaa haltuun heti. Lämppärit ja muut harjoitukset auttavat siihen, että musiikki vie opetusta eteenpäin, eikä se opettajan puhe.”, pohti Katja. Millan kokemuksen mukaan ajatuksia herättävän kurssin jälkeen tekisi mieli syksyllä ”räjäyttää koko pakki uusiksi”. Tai ainakin pitää mielessä kehollisuus ja toiminnallisuus – oli oppimistilanne mikä tahansa.

”Mitä tehdä musatunnilla” FB-ryhmä oli monelle kurssilaiselle tärkeä virtuaalinen opettajainhuone. Ryhmässä käydyille keskusteluille saatiin lihaa ja verta kolmen päivän aikana. Kohtaamme siis siellä tulevan lukuvuoden aikana, mutta monesta suusta kuuli  Järvenpäässä saman toiveen: Kiitos ja lisää tällaista!

 

Mervi Paalanen

Kirjoittaja on musiikinopettaja, luokanopettaja ja Koulujen musiikin opettajat ry:n hallituksen jäsen

Kuva: JaSeSoi ry.


Lasten Laulukaupunki ry myöntää vuoden 2017 Hyvätuuli –palkinnon Jussi Rasinkankaalle

Palkinto on myönnetty vuodesta 2003 ja sillä halutaan kiittää ja kannustaa ansioitunutta musiikintekijää, joka on merkittävällä tavalla vaikuttanut suomalaiseen lastenmusiikkiin. Palkinto luovutetaan Salossa Lasten laulufestivaalien aikana ja itse palkinto on Edu Kettusen tekemä uniikkiteos, purjevene.

Jussi Rasinkankaan lastenmusiikki on ilahduttanut ja koskettanut jo 30 vuotta

Lastenmusiikki ja koko lastenkulttuuri tarvitsee juuri Jussi Rasinkankaan kaltaisia pitkän linjan uupumattomia puurtajia ylläpitämään uskoa lapsuuteen ja lapsiin sekä musiikin hyvää tekevään voimaan. Jussin kauniit laulut ovat löytäneet tiensä kuulijoiden sydämiin ja niitä lauletaan kouluissa kautta maan.

Jussi on tuottelias säveltäjä. Sävellystyötä hän on tehnyt vuodesta 1988 lähtien ja Teostossa on häneltä yli 1000 laulua, joista levytettyjä on 700. Lastenlaululevytyksiä on yli 100 ja lauluja on runsaasti myös ala-asteen musiikin oppikirjoissa.

Salossa Jussi Rasinkangas on voittanut Vuoden uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun neljä kertaa ja osallistunut finaaliin sen lisäksi kymmenellä muulla laululla. Jussi Rasinkangas kertoo tuoreimmista lastenmusiikin kuulumisistaan, että parhaillaan on valmistumassa ”Tapio” – Lastenlaulusarja sinfoniaorkesterille sekä lapsikuorolle 2017 Jaakko Jauhiaisen sovituksin ja lokakuussa on ensikonsertti Oulussa. Oulun kaupunginorkesteri ja Pakkalan musiikkiluokat esittävät teoksen ja sen jälkeen laulusarjan tarkoituksena on kiertää Suomen eri konserttisaleja. Tämän uuden teoksen nimikappale TAPIO voitti vuonna 2004 Salossa uusien lastenlaulujen sävellyskilpailun. Edellinen, Petri Juutilaisen sinfoniaorkesterille sovittama kokonaisuus ”Lentävä matto” syntyi vuonna 2003 ja on kiertänyt laajasti Suomen kaupungeissa. Siinä oli mukana Salossa kisanneista lauluista Pingviinit ja Tyttö Lapinmaan. Tuona samana vuonna Jussi Rasinkangas valittiin Suomessa myös Vuoden lastenlaulusäveltäjäksi.


ArtsEqual-hankkeen toimenpidesuositus: Oppilaan yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen musiikinopetukseen peruskoulussa turvattava

Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

ArtsEqual-tutkimushanke koostuu kuudesta tutkimusryhmästä, joissa tulkitaan taiteen perinteistä asemaa Suomessa uudelleen siten, että taide ymmärretään tasapuolisesti kaikille kuuluvana peruspalveluna, joka edistää hyvinvointia laaja-alaisesti. Hanke tutkii myös taiteen mahdollisuuksia tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kouluissa, sosiaali- ja terveyssektoreilla ja taiteen perusopetuksessa toteutettujen osallistavien taidekasvatuksen ja taiteen interventioiden hyvinvointivaikutukset ovat myös hankkeen keskiössä. Hankkeessa esitetään suosituksia poliittisen päätöksenteon tueksi.

Taideyliopiston Sibelius Akatemian musiikkikasvatuksen professori Marja-Leena Juntunen on toimittanut toimenpidesuosituksen musiikinopetuksen merkityksestä peruskoulussa. Toimenpidesuositus tarjoaa koulujen rehtoreille ajankohtaista tutkimustietoa musiikinopetuksen tilasta peruskoulussa päätöksenteon tueksi. Suosituksessa ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

  • Yläkouluun tulee palkata vain tehtävään muodollisesti kelpoisia musiikinopettajia
  • Vuosiluokilla 3-6 musiikin opetuksesta tulee vastata musiikin aineenopettaja tai vähintään musiikin sivuaineopinnot (25 op) suorittanut (tai vastaavat tietotaidot omaa) luokanopettaja.
  • Musiikkia tulee tarjota valinnaisena aineena: alakoulun kuudesta taide- ja taitoaineiden valinnaistunnista voitaisiin kohdistaa esimerkiksi kolme musiikinopetukseen ja yläkoulun vastaavista viidestä tunnista kaksi.
  • Musiikin kerhotunteja tulee olla tarjolla kaikille oppilaille.
  • Juhlien, konserttien ja muiden esitysten järjestämistä tulee suosia.
  • Musiikin resursseja tulee lisätä etenkin teknologian osalta.
  • Opettajien osallistumista musiikin täydennyskoulutukseen tulee tukea entistä vahvemmin.

Suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa on herännyt viime aikoina huoli suomalaisten oppilaiden PISA-tulosten heikkenemisestä. Keskustelua oppimisen merkityksestä ja osaamisen tasosta ei kuitenkaan käydä. Moni peruskoulujen rehtori näkee kuitenkin taide- ja taitoaineiden oppimisella olevan paljon tai erittäin paljon merkitystä oppilaiden kehitykselle. Onkin tutkittu, että musiikinopetus edistää oppilaan hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja sen yhteistoiminnalliset ja osallistavat oppimismuodot lisäävät yhteisöllisyyttä. Sosiaalisten ja yhteisöllisten etujen lisäksi musiikin harrastamisella on tutkittu olevan vaikutuksia esimerkiksi matemaattisiin taitoihin, kielelliseen muistiin, lukutaitoon ja visuo-spatiaaliseen prosessointiin.

Musiikin merkitys laajenee myös koko koulun toimintaan. Koulun juhlat ja musiikkiesitykset ovat merkittävässä roolissa koulun yhteisöllisyyden rakentamisessa. Ne tarjoavat oppilaille onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia tukien näin oppilaiden kokonaisvaltaista kasvua.

Valtakunnallisen arvion mukaan musiikin osaamisessa on peruskoulun päättövaiheessa varsin suuria eroja. Moni ei hallitse edes keskeisten tavoitealueiden sisältöjä. Tämä aiheuttaa sen, että perusopetuksesta lähdetään varsin eritasoisin musiikkiin liittyvin taidoin, tiedoin ja asentein. Musiikin oppimiseen on jäänyt aukkoja jo ala-luokilla ja yläluokat eivät välttämättä tarjoa tarpeeksi musiikin opetusta näiden aukkojen paikkaamiseen. Kuitenkin oppimistulokset ovat huomattavasti paremmat niillä, jotka ovat opiskelleet musiikkia kaikilla yläkoulun luokilla.

Selvityksen mukaan yli kolmasosa peruskoulun oppilaista ei saa musiikin aineenopettajan opetusta koko peruskoulun aikana. Lisäksi opettajankoulutuksissa musiikinopetusta on leikattu rajusti ja tämä johtaa siihen, että luokanopettajien musiikillinen osaaminen ja innostus on usein oman harrastuneisuuden varassa. Laadukkaan musiikinopetuksen saaminen on monesti sattumanvaraista. Juntunen suosittaakin selvityksessään rehtoreita varmistamaan, että yläkoulun musiikinopetusta hoitavilla opettajilla on kelpoisuus tehtävään ja alakoulussa musiikkia opettaisi siihen erikoistuneet luokanopettajat. Näin syntyisi vahva musiikin asiantuntijuus koko koulukulttuurissa.

Musiikkia opetetaan ja näin ollen myös valitaan vähemmän kuin muita taide- ja taitoaineita. Useissa kouluissa musiikkia ei tarjota ollenkaan valinnaisena aineena. Toimenpidesuosituksen mukaan alakoulun kuudesta taide- ja taitoaineiden valinnaistunnista musiikinopetukseen tulisikin kohdentaa esimerkiksi kolme ja yläkoulun vastaavista viidestä tunnista kaksi. Myös kerhotoimintaa tukee koulun musiikin opetuksen sisältöjen saavuttamista. Juntusen mukaan myös musiikkiluokkatoiminta lisää mahdollisuuksia laadukkaaseen musiikinopetukseen ja sitä tulisi tarjota kaikille halukkaille.

Tarve opettajien täydennyskoulutukselle on alati lisääntyvä musiikkiteknologian ja musiikin luovan tuottamisen haasteiden lisääntyessä. Rehtoreiden tulisikin mahdollistaa taloudellisesti musiikinopettajan osallistuminen täydennyskoulutukseen työajallaan.

Tarkemmin toimenpidesuositukseen voi tutustua alla olevalla sivulla:

http://www.artsequal.fi/documents/14230/0/PB_musiikinopetus_peruskoulussa/d8e8ee0c-c259-46f6-a352-21e87553defb