OPS2016

Tietopaketti kunnan- ja koulun opetussuunnitelman laadintaan 

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN LÄPIVALAISU

Mitä vaikutuksia ensi lukuvuonna käyttöönotettavilla uusilla opetussuunnitelmilla aidosti on? Näkökulma opetukseen kääntyy ja niin opetussuunnitelman kieli kuin rakennekin muuttuvat. Mutta miten?  Opetussuunnitelman uudistamisen idea on saada koulu ja opettajat muuttamaan omaa toimintaansa. Siksi on tärkeää, että opetussuunnitelma luodaan itse, jotta se ei jäisi paperiksi mappiin, vaan johtaisi aidosti koko kouluyhteisön oppimiseen. Uusi opetussuunnitelma on myös opettajalle uuden oppimisen paikka. Niin kuin hyvä pedagogi tietää, uuden oppiminen vaatii omalta mukavuusalueelta poistumista ja rajojen ylittämistä. Mistään vallankumouksesta ei uudessa opsissa ole kysymys, joten uuden luomisen vaiva kannattaa nähdä. Opetussuunnitelman luomiseen kannattaa lähteä rohkeasti, paneutuen ja avoimesti, jotta siitä saa toimivan ja uutta toimintaa luovan. Periaatteessa koulun arkea ohjaa keskeisimmin Opetushallituksen laatima Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä valtioneuvoston asettama Perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako. Opetussuunnitelman perusteet toimii pohjana varsinaiselle opetussuunnitelmalle, jossa kuvataan, miten opetus käytännössä järjestetään kussakin koulussa.

 

Tuntijako (Tuntijakotaulukkoon tästä linkistä)

Valtakunnallinen tuntijako määrää vähimmäistuntimäärän jokaiselle vuosiluokalle ja oppiaineelle. Valtakunnaliseen tuntijakoon pääset otsikon linkistä. Jokainen koulutuksen järjestäjä päättää kuitenkin omasta tuntijaostaan. Vähimmäistuntimäärä koko perusopetuksen luokille 1-9 on 222 vuosiviikkotuntia (vvt), mutta moni kunta resursoi opetukseen muutaman tunnin yli valtakunnallisen minimin. Paikallisesti päätettäviä asioita ovat mm. valinnaistuntien jyvittäminen vuosiluokille sekä taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien jakaminen.

Ensi vuonna voimaan astuvassa tuntijaossa musiikkiin voidaan tunteja resursoida neljällä eri tavalla:

1.     Kaikille yhteiseen opetukseen alakoulussa yhteensä vähintään 6vvt, eli joka vuosiluokalla 1vvt ja yläkoulussa vähintään 2vvt

2.     Taide- ja taitoaineiden valinnaisilla tunneilla alakoulussa 6vvt ja yläkoulussa 5vvt

3.     Valinnaisaineiden tuntiresurssista yhteensä 9vvt kaikille vuosiluokille

4.     Koulutuksen järjestäjän päättämästä tuntiresurssista, eli useimmiten kuntien omista lisätunneista.

Musiikin kannalta oleellisin muutos tuntijaossa on se, että kaikille yhteistä musiikkia tulee yläkouluun 1 vuosiviikkotunti (vvt) lisää, taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (ns. välystunnit nykyisessä opsissa) jakaantuvat eri tavalla kuin nykyisessä ja valinnaisuus vähenee melko rajusti.

Kaikille yhteisen musiikinopetus päätetään paikallisesti. Alakoulussa tilanne on melko selkeä. KMO:lla on suositus, että yläkoulun osalta 2vvt musiikkia sijoitettaisiin 7. vuosiluokalle, mutta koulutuksen järjestäjä voi päättää toisinkin. Mikäli paikallisesti koetaan mielekkääksi ja perustelluksi, voi tietysti toisen tunnin sijoittaminen olla muukin.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisissa tunneissa on koulutuksen järjestäjällä valtavasti vapautta jyvittää tunnit haluamallaan tavalla. Oleellista on muistaa, että vuosiluokille 1–6 on 6vvt ja vuosiluokille 7–9 5vvt on kohdennettavaa tuntiresurssia taide- ja taitoaineiden opetukseen. Nämä voidaan kohdentaa mihin tahansa taide- ja taitoaineeseen joko kaikille yhteiseen opetukseen tai valinnaistunneiksi. Tässä kohtaa on syytä muistuttaa, että musiikin osalta on pidettävä tiukasti puolia, jotta nämä tunnit jakaantuvat tasapuolisesti.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisten, valinnaistuntien ja mahdollisesti koulutuksen järjestäjän resursoimien perusopetuksen kokonaistuntimäärän minimin 222vvt päälle tulevien tuntien puitteissa on tarkoitus mahdollistaa musiikin painotettu opetus. Painotetun opetuksen muodosta ei opetussuunnitelman perusteet sano tarkasti mitään kuin että se on mahdollista. On siis koulutuksen järjestäjän päätös, onko musiikin painotettu opetus musiikkiluokkamuotoista vai jotenkin muuten järjestettyä. Painotettu opetus pitää kuitenkin olla kirjattuna koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelmaan. Painotetun opetuksen tavoitteet ja arviointikriteerit ovat yleensä vaativammat kuin yleisopetuksessa. Päättöarviointi tehdään kuitenkin kaikille yhteisten kriteerien mukaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että päättöarvioinnin kriteerejä tulee käyttää perusopetuksen päättyessä, vaikka aiemmin arviointi olisi pohjautunut painotetun opetuksen kriteereihin. Todistuksen liitteenä voidaan lisätietoja oppilaan osallistumisesta painotettuun opetukseen, jolloin sekin tulee näkyväksi osaksi oppilaan päättötodistusta.

Valinnaiset aineet ovat taas oma pakettinsa, jonka ainevalikoima on koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Valinnaisissa aineissa voi tarjota myös sellaisia aineita, joita ei asetuksessa erikseen mainita tai oppiaineista riippumattomia opintojaksoja. Valinnaispaketissa tulisi olla tarjolla myös taideaineita. Valinnaiset aineet on tulevassa tuntijaossa jaettu kaikille peruskoulun luokille. Tämä tarkoittaa käytännössä monessa kunnassa sitä, että valinnaisuus yläkoulussa puolittuu, koska osa jo vähentyvästä valinnaistuntiresurssista kohdennetaan alakouluun. Paikallisesti on myös päätettävä, tarjotaanko valinnaisissa aineissa myös taide- ja taitoaineita. On oleellista, että näin olisi. KMO:n näkökulmasta taide- ja taitoaineiden tarjoaminen valinnaisaineeksi perustuu siihen, että liikuntaa lukuun ottamatta muiden tai-tai-aineiden opetus ei jatku 7. luokan jälkeen, joten  oppilaille on syytä tarjota mahdollisuus opiskella näitä aineita vähintään valinnaisena vähintäänkin 8–9 luokilla.

Mikä muuttuu tai oikeammin mitä pitää muuttaa?

Vanha OPS kysyy, mitä oppilaan tulee oppia. Uusi ops kysyy, mitä ja miten opetetaan. Keskiössä ei kuitenkaan ole, miten asiasisältöjen läpikäyminen vaan oppimisprosessin ohjaaminen ja oppilaan oppimisen tukeminen. Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta oppilaan oppimisen tukijaksi ja edistäjäksi. Näkökulma on lisäksi enemmän opittavissa taidoissa kuin sisällöissä. Kysymys kuuluu siis: Miten musiikinopetus edistää tavoiteltavien taitojen oppimista? (Ks. kaavio OPS2014, 32.)

Musiikki mielletään edelleen toiminnalliseksi oppiaineeksi ja musiikillinen toiminta on opetuksen lähtökohta jatkossakin. Uudessa opsissa keskiössä ovat musiikilliset taidot, joiden oppimiseen tarvitaan tietoja, sisältö, hahmottamista, peruskäsitteiden hallintaa jne. Ainekohtaiseen opetussuunnitelmaan on tärkeä kirjata, millä konkreettisilla keinoilla ja toimilla näihin tavoitteisiin pyritään. Kirjausten yksityiskohtaisuus ja tarkkuus on kuitenkin tehtävä harkiten, ettei opsista mene tukkoon ja rajoita liikaa opettajan mahdollisuutta muovata opetustaan tarkoituksenmukaiseksi.

Toinen iso muutos tulevassa opetussuunnitelmassa on laaja-alaisen osaamisen nostaminen koko peruskoulun opetuksen keskiöön. ”Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta” (OPS2014, 20).

Laaja-alaisen osaamisen alueet (7)

–       Ajattelu ja oppiminen (L1)

–       Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L2)

–       Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutustaidot ja ilmaisu (L3)

–       Monilukutaito (L4)

–       TVT-osaaminen (L5)

–       Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

–       Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

 

Peruskysymys ainekohtaisen opetussuunnitelman kannalta lienee: Millä keinoin musiikin tuntien toiminta tukee laaja-alaisen osaamisen kartuttamista ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista?  Jokaista seitsemää osa-aluetta ei tarvitse väkipakolla yrittää löytää linkkiä musiikin opetukseen, mutta on syytä huolellisesti yrittää liittää ne osaksi opetusta silloin kun se on mielekästä. Toisaalta ainekohtaiset tavoitteet on opetussuunnitelman perusteissa jo kytketty laaja-alaiseen osaamiseen.

 

Koulua ohjaava normipolku

Koulunpitoa ohjaavat normit ovat tietysti kuivakkaan oloisia, mutta niiden ymmärtäminen jollain tasolla on välttämätöntä. Lait ja asetukset ovat harvoin kouluarjessa mielessä, mutta on syytä muistaa, että opettaja itse asiassa toimeenpanee näitä normeja konkreettisesti opettaessaan. Opetussuunnitelman laatiminen onkin oikeastaan vain tiivis ja käytännöllinen kuvaus siitä, mitä musiikin tunneilla tehdään. Koulun toiminnan pitää pohjautua normeihin, mutta käytännössä opetussuunnitelman rakentamisessa on syytä miettiä ennen kaikkea hyvin yksinkertaisia käytännön asioita. Normipolku etenee musiikkiluokan arjentyöstä kohti yleisempää ja laajempaa perustuslakia:

Musiikintunti (opettaja)-> Lukuvuosisuunnitelma (koulun taso) -> Koulun/koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma -> (Alueellinen OPS) -> Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -> Perusopetusasetus (tuntijako) -> Perusopetuslaki -> Perustuslaki

Nyt paikallista ja ainekohtaista opetussuunnitelmaa rakennettaessa on syytä keskittyä valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin, jonka pohjalta varsinainen opetussuunnitelma laaditaan. Yleinen osa määrittelee opetuksen arvopohjan, tavoitteet ja yleiset periaatteet, joita tarkennetaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Yleiset perusteet -> Ainekohtaiset perusteet -> Koulun/koulutuksen järjestäjän OPS  vuosiluokittain tavoitteista ja sisällöistä -> Lukuvuosisuunnitelma -> Musiikin opetus

Opettajan kontolla on tiedostaa perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet. Opetussuunnitelman perusteista saa tukea varsinaisen opetussuunnitelman laatimiseen. Opettaja lopulta tekee luokassa pedagogiset ratkaisunsa itse, mutta niin toiminnalle kuin arvioinnille pitää löytää perusteet näistä normeista. Siksi hyvän opetussuunnitelman laatiminen valtakunnallisten perusteiden pohjalta on erityisen tärkeää. Niin mukavaa kuin olisikin tehdä kaikki samalla tavalla kuin aina ennen, haastaa uusi ops muuttumaan ja muuttamaan omaa toimintaa. Muutos vaatii vaivansa, mutta musiikin osalta muutos ei tarkoita täyskäännöstä. KMO:n tulevat koulutukset pyritään rakentamaan niin, että ne tarjoavat tukea ja työkaluja uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamiseen koulun arjessa.

 

Miten paikallinen ops-laaditaan?

Paikallisesti päätettävät asiat luvussa on lueteltu runsaasti asioita, jotka ovat koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Musiikin oppiaineen osalta oleellisimpia ovat valikoiden poimittuna:

” Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista:

  • – Laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma koulujen yhteisenä, koulukohtaisena tai seudullisena?
  • – Onko opetus ainejakoinen vai eheyttävä?
  • – Miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten, taide- ja taitoaineiden valinnaisten ja valinnaistuntien osalta (paikallinen tuntijako)?
  • – Mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu?
  • – Mitkä ovat mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan; miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä?
  •  

Monet näistä paikallisesti sovittavista asioista on jo päätetty. Kun ainekohtaista opetussuunnitelmaa laaditaan, on syytä huomioida, mitä ratkaisuja paikallisesti on tehty. Ne vaikuttavat opetussuunnitelman yksityiskohtaisuuteen. Mikäli tehdään koulukohtainen ops, voi siihen kirjata hieman tarkemmin ainekohtaisia asioita, sen sijaan alueellinen ops kannattaa pitää melko löyhänä ja kuvata siihen ainekohtaiset sisällöt melko joustavasti.

Keskeistä on pohtia, mitä musiikintunneilla todella tehdään ja kirjoita sitä auki OPS-perusteiden jäsentelyn mukaisesti. Yksi malli on jäsentää konkreettinen musiikin opetuksen kuvaus vuosiluokittain Sisällöt –otsikoiden (S1-S4) alle ja kuvata lyhyesti ja melko löyhästi, mitä milläkin vuosiluokalla tehdään tai vaihtoehtoisesti ylimalkaisemmin vuosiluokilla 1-2, 3-6 ja 7-9.  Samoin tavoitteet kirjoitetaan vuosiluokittain. Sisällöt ovat väline saavuttaa tavoitteet ja siksi juuri niiden pitäisi olla kirjattuna hyvin, jotta ne toimisivat aidosti opettajan työkaluna. Tavoitteiden sisäistäminen on äärimmäisen oleellista, jotta ymmärtää, mihin toiminta musiikin tunneilla tähtää.

Kaikki mitä opetussuunnitelmaan kirjataan, on sitovaa. Kannattaa tarkasti harkita, kuinka yksityiskohtaisesti se kirjoitetaan. Varsinkin tavoitteet on jo kirjoitettu melko napakasti ja punniten, joten aine- ja vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiin on syytä tehdä vain käytännön toimintaa ja arviointia tukevia tarkennuksia. Vaikka uuden opsin idea on karsia ja tiivistää, on  toisaalta oleellista kirjoittaa paikallinen ops tarpeeksi konkreettisesti, jotta siitä on oikeasti hyötyä koulun tasolla. Päämäärä on luoda konkreettinen ja väljä, mutta ei täyteen tuupattu ja jäykkä opetussuunnitelma.

Keskeistä on tietysti pyrkiä rakentamaan oppilaan opinpolusta mahdollisimman ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Varsinkin taitekohdat 2. ja 3. luokan sekä 6. ja 7. luokan välissä ovat tärkeitä. On oleellista miettiä, mitä taitoja, tietoja ja osaamista nivelvaiheen kohdalla tulisi hallita. Luokanopettajien ja aineenopettajien yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, jotta kokonaisuudesta saadaan luotua ehyt ja ennen kaikkea toimiva.

Musiikin opetuksen suodattaminen tai heijastaminen tavoitteiden ja laaja-alaisen osaamisen kautta on tärkeää. Se mitä musiikin tunneilla tehdään ja opetellaan, tulee sekä tukea laaja-alaista osaamista että pyrkiä musiikin opetukselle asetettuihin ainekohtaisiin tavoitteisiin. Sisältöjä kirjatessa on syytä kiinnittää huomiota, että alakoulun yhdeksän tavoitetta T1-9 ja yläkoulussa 12 tavoitetta T1-T12 tulee sidottua opetuksen sisältöihin.

Koulujen Musiikinopettajat ry pedagogisena yhdistyksenä toimii jokaisen musiikinopettajan tukena tämän opetussuunnitelman laatimisessa. Tämän artikkelin pohjalta laadittu KMO:n tukimateriaali tulee kaikkien saataville ja hyödynnettäväksi. Myös Opetushallituksen tukimateriaaleihin on syytä tutustua huolella ja sisäistäen, jotta paikallisesta opetussuunnitelmasta tulee johdonmukainen. Tästä linkistä löytyy ohjeet esimerkiksi ainekohtaisten osuuksien kirjoittamiseen: http://www.oph.fi/ops2016/tiekartta/miten_oppiaineosuudet_laaditaan. Useimmissa kunnassa käytetään opetussuunnitelman laatimiseen OPH:n ePerusteet –pohjaa, joten sen hahmottamiseen kannattaa uhrata aikaa, jotta saa oikeat asiat oikeaan paikkaan. Tehdään mahdollisimman hyvät opetussuunnitelmat, jotka aidosti toimisivat opetustyön tukena ja uudistajana.