Tuntijako

Tietopaketti kunnan- ja koulun tuntijaon valmisteluun

Kulttuurimyönteisessä kunnassa on peruskoulu, jossa huolehditaan lasten ja nuorten musiikinopetuksesta!

Hyvä peruskoulu on sivistys- ja kulttuurikoulu, joka tarjoaa myös korkeatasoista musiiikinopetusta. Musiikin opiskeleminen koulussa tarjoaa kasvun mahdollisuuksia ja oppimisen elämyksiä kaikille lapsille ja nuorille. Lisäksi se tukee myönteisen kulttuurisen minäkuvan kasvua. Peruskoulun musiikinopetukseen panostava kunta ja koulu kertovat sekä sivistys- ja kulttuuritahdoistaan että kyvystään huolehtia lapsista ja nuorista kokonaisvaltaisesti. Peruskoulun antama musiikinopetus on kaikki ikäluokat tavoittavaa yleissivistävää taidekasvatusta, jota ei voi korvata taiteen perusopetukseen kuuluvalla musiikkioppilaitosten antamalla maksullisella opetuksella.

Perusopetuslain (21.8.1998/628)  2§ mukaan perusopetuksen tavoitteena on:
– tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen,
– antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja,
– edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa,
– edistää oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen,
– muutoin kehittää itseään elämänsä aikana ja
– turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.

Hyvä ja asianmukaisesti toteutettu musiikinopetus tukee kaikkia edellämainittuja perusopetuslain tavoitteita!

Uutta tuntijakoa ei voida ottaa käyttöön ilman, että kunnissa tehdään koko kuntaa koskeva yleinen tuntijako. Kunnat voivat halutessaan jättää kouluille liikkumavaraa esim. koulukohtaisten painotusten toteuttamiseksi. Siksi on vielä mahdollista vaikuttaa kunnallisiin päättäjiin, jotta musiikinopetuksen asema ei heikkene kunta- ja koulutasolla tehtävien ratkaisujen seurauksena. Kunnilla on nyt kaikki mahdollisuus käyttää hyväkseen ammattitaitoisten musiikinopettajien osaamista ja tietotaitoa.
Perusopetukselle laaditaan parhaillaan uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Ne tulevat opetushallituksen mukaan käyttöön seuraavan aikataulun mukaisesti:

Kokeiluversio Valmis Käyttöönotto
Esiopetus  5/2000  12/2000 2001 tai 2002
1-2 luokat 6/2001  3/2002 2002 tai 2003
3-9 luokat 2002 2003   2004 tai 2005 alkaen porrastetusti

Alustava vuosiluokkittainen käyttöönotto: 3, 5, 7, ja 8 vuonna 2004 tai 2005 // 4, 6, ja 9 vuosina 2005 tai 2006.

Uuden tuntijaon käytännön toteutus ja vaikutukset musiikinopetukseen ovat erityisesti kunnallisten ja koulujen ratkaisujen varassa.  Seuraavassa on lueteltu muutamia keinoja, joiden avulla musiikinopetus kunnassa ja koulussa voidaan turvata:

*  7. luokalla säilytetään edelleenkin  vähintään yksi viikkotunti musiikkia. Tämä vastaa perusopetuslaissa opetukselle asetettuja tavoitteita ja tuntijaossa lausuttua periaatetta, jonka mukaan taideaineiden vähimmäistuntimäärät eivät ratkaisun myötä supistu yläluokilla. Ratkaisu turvaa aineenopettajan antaman musiikinopetuksen säilymisen yläkoulussa.

*  Taito- ja taideaineiden yhteisiä nk. välystunteja suunnataan erityisesti musiikkiin, jonka vähimmäistuntimäärä on muihin taito- ja taideaineisiin pienin. Erityisesti 5. ja 6. musiikinopetusta tulee lisätä välystuntien avulla.

*  Musiikin aineenopettaja voi opettaa jo 5. luokasta alkaen, jos ja kun musiikkiin erikoitunutta luokanopettajaa ei ole käytettävissä. Joustavilla opetusjärjestelyillä on mahdollista päätyä ratkaisuihin, joissa musiikinopettajan ammattitaitoa voidaan hyödyntää yhtenäisessä peruskoulussa.

*  Musiikkiluokkatoiminta edellyttää vähintään kolmea tuntia opetusta viikossa. Siksi musiikkiluokkatoimintaan on varattava kunnallisessa tuntijaossa riittävät toimintaedellytykset. Musiikkiluokkatoiminta tukee erinomaisesti lasten ja nuorten pitkäjänteistä ja tavoitteellista harrastustoimintaa. Se on myös arvokkaana ja pisimpään maassamme jatkuneena erikoisluokkatoimintana tärkeä osa kuntien koulutuksellista ja kasvatuksellista imagoa.

*  Valinnaistunteja (13 tuntia) suunnataan yläluokilla painotetusti musiikkiin, kuvataiteeseen, käsityöhön ja kotitalouteen. Muiden aineiden vähimmäistuntimäärät turvaavat jo niiden opiskelun. Koulujen opetussuunnitelmissaan tarjoama valinnaisainetarjonta ei voi enää olla entisen laajuinen. Peruskoulun aihekokonaisuudet – kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden vahvistaminen, viestintätaidot, osallistuminen, yrittäjyys, vastuu ympäristöstä ja teknologia – tulevat luontevasti esille musiikin opetuksessa.

*  Ylimääräisen vieraan kielen (A2-kieli) opiskeluun suunnataan lisäresursseja, muuten oppilaille jää valinnaistunteja mitättömän vähän. Kieliohjelma ei saa kaventaa valinnaisuutta. Mikäli näin tapahtuu, kääntyy tilanne helposti kieltenopetusta vastaan. Oppilas jättää A2-kielen opiskelun kesken, jotta hän voi opiskella esimekiksi musiikkia ja muita taide- ja taitoaineita myös peruskoulun kahdella viimeisellä luokalla.

*  Kunta voi suunnata voimavarojaan musiikinopetukseen lisäämällä opetustuntimäärää. Valtakunnallisessa tuntijaossa on esitetty vain kunkin aineen vähimmäistuntimäärät. Koulu voi tarjota oppilaille myös vapaaehtoisia kursseja taideaineissa ja kantaa näin vastuuta lasten ja nuorten kultuurikasvatuksesta ja iltapäivätoiminnasta.

*  Korkeatasoinen ja erilaiset oppijat huomioonottava musiikinopetus edellyttää riittävän pieniä opetusryhmiä. Musiikinopetus on ”tekemällä oppimista”, mikä edellyttää aina kohtuullista ryhmäkokoa. Musiikinopetus antaa myönteisiä oppimisen mahdollisuuksia erilaisille oppilaille. Erityisoppilaita integroitaessa yleisopetusen ryhmiin on musiikin oppilasryhmien oltava pieniä, sillä äänimaailman kanssa toimiminen vaatii työrauhaa ja keskittymiskykyä.

*  Musiikinopettajan ammattitaitoa voidaan käyttää hyödyksi koulussa monin tavoin. Musiikinopettajan tekemä luokanopettajien konsultoiminen, koulun musiikillisen ilmeen luominen tai koulun kulttuuritoiminnan kehittäminen voivat kaikki olla toimenpiteitä, joilla taataan musiikinopetuksen jatkuvuus peruskoulussa, kun tämä työ rakennetaan osaksi opettajan opetusvelvollisuutta.  Musiikinopettaja tulee nähdä voimavarana ja musiikinopetus keinona saavuttaa perusopetuslaissa mainitut tavoitteet.

Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden lisätä koulujen antamaa musiikinopetusta!

Uusi perusopetuksen tuntijako on tehty yhtenäiselle peruskoululle. Siksi jaettaessa tunteja eri luokkatasoille on otettava huomioon koko perusopetus. Se, mikä oli ennen, ei välttämättä toimi enää. Tällä hetkellä käytössä olevan tuntijaon ratkaisuja ei voida kaikilta osin toteuttaa jatkossa. Mm. valinnaistunnit on sijoitettava toisin kuin nykyään. Tällä hetkellä useimmissa kouluissa valinnaistunnit on sijoitettu pääasiassa kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle. Uudessa tuntijaossa valinnaisuus voi alkaa jo esim. kuudennella luokalla. Mikäli uutta tuntijakoa käsitellään ennakkoluulottomasti, löydetään erityisesti musiikinopetusta ajatellen uusia erinomaisia ratkaisuja.
Oheiset KMO:n laatimat tuntijakomallit on tarkoitettu osoittamaan käytännössä, miten ja mihin kohtaan musiikille voidaan lisätä opetusta. Mallit on laadittu siten, että niitä voidaan käyttää sekä tavallisilla että musiikkiluokilla. Niiden avulla mm. musiikkiluokkatoiminta saadaan toimimaan lähes kuten aikaisemmin.

Oheisissa tuntijakokaavioissa oppiaineiden välykset on merkitty harmaalla sävyllä. Siirreltäessä oppitunteja luokalta toiselle, vain harmaalla pohjalla olevia tunteja voi keskenään vaihdella. Vastaavasti vierekkäisillä valkoisilla pohjilla olevat tunnit ovat vaihdettavissa keskenään.
Suluissa olevat tuntimäärät ovat vaihtoehtoinen malli jakaa musiikin, kuvataiteen ja A2-kielten tunnit eri luokka-asteille. MU ja KU tunnit ovat keskenään vaihtoehtoiset. Mikäli musiikkia on kolmannella neljä tuntia, on kuvataidetta yksi tunti. Jos musiikkia on kolme tuntia, kuvataidetta on tällöin kaksi tuntia. A2-kielen kohdalla tämänkaltaista sidosta luokkien välillä ei ole. Sekä kaikille pakollinen musiikinopetus että valinnaistunnit on merkitty paksunnoksella.

Ensimmäisessä tuntijakomallissa musiikinopetusta annetaan läpi koko peruskoulun, mikä on KMO:n tavoite. Tämän tuntijaon merkittävin etu on se, että musiikinopiskelu jatkuu pitkäjänteisenä ja se antaa siten kaikille oppilaille nykyiseen käytäntöön verrattuna aivan toisenlaiset mahdollisuudet kehittää itseään musiikin avulla.  Musiikinopettajan opetusvelvollisuus vaatii täyttyäkseen etenkin  pienissä ja keskisuurissa kouluissa myös valinnaistunteja. Kaikille pakolisten tuntien lisäksi oppilaille voidaan ja pitää tarjota myös valinnaistunteja aivan samalla tavalla kuin muissakin pakollisissa oppiaineissa. Ei ole olemassa mitään pedagogisia syitä, joilla pystyttäisiin perustelemaan tai osoittamaan, etteikö näin saisi tai voisi tehdä. Musiikki kuuluu kaikille!
KMO-tuntijakokaavio 1

Aine/Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.
AI 7 7 6 5 3 4 3 3 4 42
A1-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16
B-kieli 2 2 2 6
MA 3 3 4 5 3 4 3 3 4 32
BG+luon.tied. 2 2 2 3 2 1 2 2 3 19
FK 1 1 2 3 2 9
TT 1 1 1 3
Usk./ET 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11
HY 2 1 2 3 2 10
MUSIIKKI 2 2 4(3) 2(3) 3 2 1 1 0 17
KU 1 1 1 1(0) 2 2 2 0 0 11
KT 1 1 1 1 3 2 2 0 0 11
LI 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18
KO 3 3
OP 1 1 2
Valinnaiset 1 2 5 5 13
Yht. 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222
A2-kieli 2 2 2 2 2 2 12

Musiikkiluokkien kannalta neljäs luokka on ongelmakohta, jossa mallin mukaan on vain kaksi tuntia viikkossa musiikkia siinä tapauksessa, että heille opetetaan myös kuvataidetta. Tämä on järkevää ja toivottavaa, sillä taiteen laajempi tunteminen tukee musiikin opiskelua. Monilla musiikkiluokilla on neljä tuntia viikossa musiikkia, mikä olisi toiminnan kannalta järkevää ja perusteltua myös jatkossa. Kuten tälläkin hetkellä käytössä olevassa myös uudessa tuntijaossa voidaan oppilaalle lisätä perusopetusasetuksen mukaisesti opetusta minimituntien päälle (Perusopetusasetus 20.11.1998/852 3§).

Yläluokilla musiikkiluokkatoiminnassa on yleisesti kolme tuntia viikossa. Myös jatkossa valinnaistuntien avulla nämä tunnit saadaan kasaan. On hyvä huomioida, että oheisten tuntijakomallien avulla myös musiikkiluokkalaisilla on mahdollisuus valita muita valinnaisaineita tai -kursseja. Kaiken kaikkiaan musiikkiluokkalaisten valinnaisuus ei ole sen huonompi kuin ns. tavallisilla luokilla, sillä musiikkiluokkatoiminta perustuu yläluokilla oppilaiden valintoihin.

Toisessa tuntijakomallissa kahdeksannelle luokalle on laitettu yksi pakollinen musiikintunti. Tämän lisäksi on järkevää tarjota musiikin valinnaistunteja ja/tai -kursseja, joita oppilaat voivat valita. Etenkin, kun valinnaistunteja on kahdeksannella luokalla jaossa viisi, ei ole mitään syytä olla tarjoamatta musiikkia myös valinnaisena. Tosi asia on, että oppilaat valitsevat mielellään musiikkia, mikäli se vain on mahdollista.
Kahdeksannen luokan tunti lisää musiikinopetusta erityisesti pienissä kouluissa, joissa valinnaisryhmien muodostuminen on koulun koon takia lähes mahdotonta. Vaikka KMO:n kanta on, että musiikinopetusta tulisi olla kaikilla luokilla läpi perusopetuksen, uuden tuntijaon suoma mahdollisuus on tältä osin tervetullut lisäys nykyiseen käytäntöön verrattuna.

KMO-tuntijakokaavio 2 

Aine/Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.
AI 7 7 6 5 3 4 3 3 4 42
A1-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16
B-kieli 2 2 2 6
MA 3 3 4 5 3 4 3 3 4 32
BG+luon.tied. 2 2 2 3 2 1 2 2 3 19
FK 1 1 2 3 2 9
TT 1 1 1 3
Usk./ET 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11
HY 2 1 2 3 2 10
MUSIIKKI 2 2 4(3) 2(3) 3 2 1 1 0 17
KU 1 1 1(2) 10) 2 2 2 0 0 10
KT 1 1 1 1 3 2 2 0 0 11
LI 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18
KO 3 0 0 3
OP 1 1 2
VALINNAISET 1 2 5 5 13
YHT. 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222
A2-kieli 2(0) 2(3) 2(3) 2 2 2 12

7.-luokalla kaksi tuntia musiikkia viikossa!

Kuten kolmannesta tuntijakomallista näkyy, seitsemännelle luokalle on mahdollista saada kaksi tuntia musiikkia viikossa. Toteutettaessa tuntijako tämän mallin mukaisesti musiikki on tasavertainen oppiaine 7.-9.-luokilla kuvataiteen kanssa. Tämä tuntijako antaa erityisesti suuremmissa kouluissa musiikille aikaisempaa paremmat ja tasavertaisemmat kilpailumahdolisuudet muiden valinnaisaineiden kanssa. Monissa kouluissa tämä on toteutettu jo nykyisen tuntijaon avulla. Malli sopii myös musiikkiluokille, sillä 7.-luokalla valinnainen tunti voi olla musiikkia. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla musiikin tunnit muodostetaan valinnaistunneista.

KMO-tuntijakokaavio 3

Aine/Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.
AI 7 7 6 5 3 4 3 3 4 42
A1-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16
B-kieli 2 2 2 6
MA 3 3 4 5 3 4 3 3 4 32
BG+luon.tied. 2 2 2 3 2 1 2 2 3 19
FK 1 1 2 3 2 9
TT 1 1 1 3
Usk./ET 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11
HY 2 1 2 3 2 10
MUSIIKKI 2 2 4(3) 2(3) 3 2 2 0 0 17
KU 1 1 1(2) 1(0) 2 2 2 0 0 10
KT 1 1 1 1 3 2 2 0 0 11
LI 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18
KO 3 0 0 3
OP 1 1 2
VALINAISET 1 1 6 5 13
YHT. 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222
A2-kieli 2(0) 2(3) 2(3) 2 2 2 12

Kaikki tässä esitetyt mallit ovat pedagogisesti perusteltuja, eivätkä ne aiheuta muille oppiaineille suuria menetyksiä saatikka vaikeuta niiden opettamista ja ennen kaikkea oppisisältöjen oppimista. Kaikkien näiden mallien heikkous on se, että niissä käsityötä (TN, TS) opetetaan seitsemännellä luokalla aikaiseman kolmen tunnin sijaan kaksi tuntia, mikä heikentää oleellisesti mm. käsityön opettajien työllisyyttä. On tarpeen todeta, että tämä ei ole KMO:n toive eikä tavoite.

Kaikkien tässä esitettyjen tuntijakomallien heikkous on yläkoulujen osalta se, että valinnaisuus jää kahteentoista tuntiin. Kahdeksan tunnin leikkaus nykyiseen on huima. Ja se tulee varmasti näkymään kiristyvänä kilpailuna valinnaisaineiden kesken. Siksi taide- ja taitoaineiden opettajien tulee tehdä yhteistyötä sekä koulussa että kuntatasolla, jotta tarjottavien valinnaisaineiden ja –kurssien määrää selvästi vähennetään, ja että valinnaisuudessa painopiste on selkeästi näissä aineissa.