Koulujen musiikinopettajat ry:n syyspäivät järjestetään tänä vuonna Tampereella 30.9.-1.10. 2017. Tämän vuoden teemana on “Musiikin monialaisuus kouluissa”, jonka kautta pyritään antamaan eväitä monitaiteelliseen ja oppiainerajoja ylittävään musiikkikasvatukseen. Oppiaineena musiikin tulisi pystyä vastaamaan moniin sosiaalisiin, taloudellisiin ja globaaleihin yhteiskunnan haasteisiin. Uuden opetussuunnitelman mukainen yhteisöllinen, toiminnallinen ja ainerajat ylittävä musiikkikasvatus voi auttaa oppilaita näkemään maailmaa kokonaisuutena sekä edistää tiedon rakentumista ja ymmärtämistä yhdessä muiden kanssa.
Syyspäivien ohjelma tarjoaa monenlaisia taidekasvatuksen rajoja ylittäviä työpajoja. Yhtenä esimerkkinä on Tampereen konservatorion musiikkiteknologian lehtorin, Juha Sipilän, pitämä “Syntetisaattorin mahdollisuudet” -työpaja. Omassa työssään Sipilä keskittyy erityisesti improvisaatiopohjaisen sähkömusiikin opettamiseen, sekä sähkömusiikin laboratorion kehittämiseen. Sipilän mukaan syntetisaattorit ja sähkömusiikki elävät uutta renesanssia ja ne kuuluvat eri muodoissaan nykyaikaiseen musiikkituotantoon. Monet musiikkiohjelmat syntetisaattoreineen ovat ilmaisia ja toimivat myös mobiililaitteilla ja mahdollistavat näin yhä demokraattisempaa musiikkituotannon kehitystä.
“Sähkömusiikin säveltäminen ei välttämättä edellytä perinteisen instrumentin tai musiikin teorian hallintaa”, toteaa Sipilä. Hänen mukaansa koulumaailmassa sähkösoittimin sävellettyä musiikkia voidaan yhdistää helposti muihin kokonaisuuksiin, esimerkiksi videoprojekteihin, fysiikan ilmiöihin (taajuus, ylä-äänisarja, aaltomuoto, amplitudi) ja koodaukseen. Tällä hetkellä analogiseen signaalireititykseen perustuvat modulaariset syntetisaattorit elävät Sipilän mukaan voimakasta nousukautta. “Vallalla on selkeästi digitalisaation vastaliike – onko kyseessä sitten analogisaatio?”, Sipilä kysyy. Analoginen elektroniikka kiinnostaa yhä enenevässä määrin musiikintekijöitä – ehkä myös musiikkikasvattajia? Syyspäivillä syntetisaattorityöpajassa tutustutaan levyesimerkkien avulla muutamiin klassisiin syntetisaattorisointeihin, ja rakennetaan ne sen jälkeen Roland System-1 –syntetisaattoreilla. Samalla opitaan syntetisaattorin rakennetta ja vähentävän synteesin perusperiaatteita.
Syyspäivillä voi tutustua myös lavarunouteen Harri Hertellin “Spoken words – sanoista riimeiksi” -työpajassa. Hertell on helsinkiläinen runoilija, spoken word-artisti, dj ja kulttuurituottaja (AMK), joka on aktiivisesti ollut kehittämässä lavarunouden näkyvyyttä osana elävää kaupunkikulttuuria. Hertellin mukaan lavarunoudessa esitetään usein omia runoja äänimaisemoinnin tai musiikin ryydittämänä, jolloin sitä voidaan kutsua nimellä spoken word – musiikki. “Näkisin että spoken word -musiikin luominen voisi olla mielenkiintoinen osa taideopintoja”, Hertell pohtii. Myös koulumaailmaan ja musiikkiluokkaan spoken word sopii mainiosti. Yhtymäkohdat esimerkiksi rap-musiikkiin saavat nuoret kiinnostumaan luontevasti lavarunoudesta. Lavarunous antaa myös mahdollisuuden uusia keinoja ilmaisun kehittämiseen ja näkyväksi tulemiseen. “Runouden ja musiikin yhdistäminen on myös helppo tapa lähestyä runoutta ja luoda jotakin uutta”, Hertell kannustaa ja toivoo sen ulottuvan myös laajemmin nuorisotoimintaan.
Lisäksi runous on hyvä esimerkki tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisuutta edistävästä taidemuodosta. Runouden harrastaminen ei vaadi isoja summia eikä kalliita tilojakaan. Hertellin mukaan maailmalla koulujen tai luokkien väliset poetry slam -kilpailut ovat hyvin yleisiä ja ne edistävät myös koulujen yhteishenkeä. Juuri runouden kollektiivinen luonne kiehtoo runouden ammattilaistakin. “Haluan että runous tuo ihmisiä yhteen. Haluan että runoutta on nykyistäkin helpompi lähestyä. Haluan että runous on meidän kaikkien yhteinen asia”, Hertell visioi.
Syyspäivillä valitaan myös KMO ry:n uusi hallitus. Puheenjohtaja Maiju Laurila toivottaakin kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi sunnuntain syyskokoukseen ja yhdessä vaikuttamaan suomalaisen musiikkikasvatuksen kehittämiseen ja tulevaisuuden visiointiin.