Koulujen Musiikinopettajat ry – Skolornas Musiklärare rf

OPS-TIETOPAKETTI

Musiikki kuuluu kaikille!

Tietopaketti kunnan- ja koulun opetussuunnitelman laadintaan 

Perusopetuksen ja lukio-opetuksen uudistus on jatkunut jo kahden vuoden ajan. Uusia tuntijakoja ja opetussuunnitelmia kokeillaan parhaillaan innokkaiksi edelläkävijöiksi ilmoittautuneissa kunnissa. Muualla kiireinen opetussuunnitelmatyö ja niiden käyttöönottovalmistelut ovat käynnissä. Tarmokkaat oman oppiaineensa tulevaisuudesta huolestuneet musiikinopettajat ovat mukana laatimassa sekä kunnan opetussuunnitelman että musiikin aineenopetuksen ops-perusteita.

Tämänkertainen ops-työ poikkeaa oleellisesti edellisestä 1990 alkupuolella toteutetusta uudistuksesta. Suuresta kunnallisesta ja koulukohtaisesta vapaudesta ollaan siirtymässä takaisin keskusjohtoisempaan ja ylhäältä päin säädeltyyn systeemiin, joka on tuttua pidempään opetustyössä mukana olleille musiikinopettajille. Mistään päätähuimaavasta uudistuksesta ei siis ole kyse.

Opetushallitus jätti jo viime vuoden keväällä lausuntokierrokselle perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, joista kävi selville se, mitä tuleman pitää. Lausuntokierroksen jälkeen perusteita on tarvittavin osin muutettu. Mm. sekä KMO:n ops:in perusteista antaman lausunnon että viime syksyisillä Musiikkiluokkapäivillä käydyn keskustelun seurauksena musiikin aine-opsiin tehtiin selkeä parannus. Pienellä viilauksella ja täsmennyksellä musiikin opsin sisältö ja henki selkeni oleellisesti.

Kuluvan vuoden tammikuun 16. päivänä OPH:n johtoryhmä hyväksyi lopultakin valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Samalla niistä tuli normi, jota on jatkossa noudatettava kaikissa kunnissa ja kouluissa. Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat on tehdyn päätöksen mukaan otettava käyttöön viimeistään 1.8.2006. Kunnat saavat itse päättää, siirrytäänkö niihin porrastetusti vai kertaheitolla. Lukioiden opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön lukuvuoden 2005 alusta.

Valtakunnallinen ops on tavallaan tiivistelmä siitä, mitä kouluissa pitää opettaa ja miten siellä pitäisi toimia. Opetussuunnitelman perusteissa annetaan selvät ohjeet niistä seikoista, jotka kunnan ja koulun opetussuunnitelmissa on mainittava. Kunnan ops laaditaan valtakunnan opsin ohjeiden pohjalta siten, että valtakunnallinen ops on kunnan opsin perusta. Kunnan ops sisältää valtakunnallisen opsin vaatimat seikat ja lisäykset. Koulukohtaiset opsit perustuvat vuorostaan kuntakohtaisiin opseihin. Ennen kuin kunnissa voidaan laatia opseja, on niissä päätettävä kuntakohtaisesta tuntijaosta. Tokkopa löytyy kuntaa, jossa tuntijakopäätökset on edelleen tekemättä.

 

VALTAKUNNALLINEN OPS ESITTÄÄ OPETUKSEN TAVOITTEET

Pääpiirteissään musiikin aine-opsiin voidaan olla hyvin tyytyväisiä. Ops on laadittu niin, että jokainen opettaja voi jatkossakin opettaa omien taitojensa ja tietojensa pohjalta hyvin vapaasti. Turhaan on pelätty sitä, että musiikinopettajan taiteellinen vapaus kahlitaan opsin perusteissa niin, että omat pedagogiset ratkaisut olisivat jatkossa mahdottomia. Opsin perusteet eivät anna mitään selkeitä ohjeita tuntien sisällöiksi eikä edellytä minkään tietyn asian läpikäymistä kaikissa suomalaisissa kouluissa. Karrikoiden voidaan sanoa, että suomalaisen lapsen ei siis tarvitse valtakunnallisen opsin mukaan jatkossakaan tietää, että Sibelius on suomalainen säveltäjä. Riittää, että hän tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää. Mikä on sitten on keskeistä, siitä päätetään kunta- ja koulutasolla.

Täydellistä vapautta opsin perusteet eivät välttämättä suo musiikinopettajille. Kunnan opsia laadittaessa voidaan päättää sellaisista asioista, jotka kaikille kunnan koululaisille opetetaan riippumatta siitä, mitä koulua nämä sattuvat käymään. Jos siis kunnan opsissa mainitaan Sibelius keskeisenä suomalaisena säveltäjänä, on jokaisen kunnan musiikkia opettavan opettajan huolehdittava siitä, että se myös oppilaille opetetaan sillä luokka-asteella kuin se kunnan opsissa on määrätty. Asian sivuuttaminen eli opsin noudattamatta jättäminen opetuksessa on virkavirhe.

Mikäli esimerkiksi Järvenpään opsissa Sibeliusta ei pidetä sellaisena keskeisenä suomalaisen musiikin säveltäjänä, että häntä ei kannata mainita, mikään ei velvoita järvenpääläistä musiikinopettajaa ottamaan  Sibeliusta ja hänen tuotantoaan esille opetuksessaan ellei asia ole kirjattu opettajakunnan toimesta koulun opsiin. Tosin viimekädessä tästä päättää se toimielin, joka hyväksyy koulukohtaisen opetussuunnitelman. On sitten eri asia, mitä järvenpääläisen musiikinopettajan oma moraali edellyttää opetukselta.

 

MUSIIKIN OPS ON VÄLJÄ MUTTA VAATIVA

Musiikin opetussuunnitelman perusteet ovat niitä tarkemmin tarkasteltaessa hyvin vaativat. Ne painottavat selkeästi musisointia ja tekemällä oppimista. Oppilaan oman luovuuden kehittäminen musiikin avulla painottuu selkeästi yhdeksi keskeisimmistä opetuksen tavoitteiksi. Jotta opsin perusteet voidaan toteuttaa, musiikkia opettavan opettajan on omattava sekä hyvät musiikilliset että pedagogiset tiedot ja taidot.

Musiikin ops-perusteissa ei kertaakaan mainita sanoja tieto tai yleissivistys, vaikka peruskoulu on mitä suurimmassa määrin yleissivistävä oppilaitos. Tietäminen kierretään esimerkiksi ilmaisuilla "tuntee" ja "itsenä verbaalinen ilmaiseminen". Näin siksi, että musiikillinen tietäminen on nykyisen ajattelutavan mukaan sanattoman ja sanallisen tiedon muodostama kokonaisuus.

Opetussuunnitelman perusteissa opetusta ohjataan entistä enemmän musisoinnin puolelle asioiden kirjaoppimisen sijaan. Niissä ei sanota eikä edes anneta ymmärtää, että  musiikin yleissivistyksellä ei olisi jatkossa mitään merkitystä. Perusteissa  mainitun suomalaisen musiikin ja musiikkielämän tunteminen vaatii perinteistä sanallista tietoa, jota ei saa pelkästään musisoimalla tai musiikkia kuuntelemalla. Jatkossakin opetuksessa siis pitää olla tietoa, mutta ei tietoa vain tiedon vuoksi. Tavoitteena on kokonaisvaltainen opetus ja oppiminen sosiokonstruktivistisen oppimisteorian mukaisesti. Tämä on arkipäivää ammattitaitoiselle musiikkikasvattajalle, joka luo sanallisesta faktatiedosta ja tekemällä oppimisesta hienovaraisen kokonaisuuden, jossa molemmat puolet tukevat toisiaan.

Opsin toteuttaminen edellyttää hyvin varustettua musiikin luokkaa, sillä kattilankansien, lusikoiden tai roskisten jatkuvaa soittamista ei voida pitkään jatkuneena katsoa omassa kulttuurissamme asiallisena musiikinopetuksena. Yhteismusisointi ja sen avulla mm. erilaisiin musiikin tyyleihin ja lajeihin tutustuminen vaatii monipuolista sekä rytmi- että melodiasoittimistoa läpi koko perusopetuksen ensimmäisestä aina yhdeksänteen luokkaan asti.

Musiikinopetuksen opetussuunnitelman perusteet vaativat myös toteutuakseen asialliset opetustilat. Opetuksen on tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan tapahduttava esim. liikuntasalissa tai atk-luokassa, jos musiikin oma opetustila ei ole opetuksen asiallisen toteuttamisen kannalta riittävä. Liikuntasali suo ahdasta luokkatilaa paremmat mahdollisuudet musiikkiliikunnalle, joka tukee mm. kokonaisvaltaista musiikillista itseilmaisua. Ilmaiset internetistä ladattavat musiikin tietokoneohjelmat ovat mm. musiikillisen keksimisen - säveltämisen, sovittamisen ja improvisoinnin - opetuksessa oivaksi avuksi. Harvassa musiikinluokassa kun on enemmän kuin yksi tietokone.

 

KUNNAN OPS ON KOULUKOHTAISEN OPSIN PERUSTA

Monille musiikinopettajille opsin laatimien tuntuu ainakin KMO:n toimistoon tulleiden yhteydenottojen perusteella olevan hyvin haasteellista. Eikä ihme, sillä yleisesti näyttää siltä, että opettajille ei ole selvinnyt, mitä pitää tehdä ja millä tasolla. Tämä kielii siitä, että ohjeistus on ollut puutteellista.

Käynnissä oleva ops-prosessi on pääpiirteissään seuraavanlainen. OPH on laatinut valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Niissä annetaan selkeät ohjeet siitä, mitä kunnan opetussuunnitelmassa on mainittava. Kunnissa ops-prosessi jakaantuu selkeästi kahteen osaan: kuntakohtaisen ja koulukohtaisten opsien laatimiseen. Näistä edellinen laaditaan ymmärrettävästi ensin OPH:n ohjeiden mukaisesti. Tämän jälkeen koulukohtaisissa opseissa määritellään kuntien kouluiltaan edellyttämät asiat. Kouluissa ainekohtaisiin opseihin tehdään vain ne lisäykset ja tarkennukset, jotka ovat tarpeen.

 

MUSIIKIN OPSIN LAATIMINEN YHTENÄISELLE PERUSOPETUKSELLE 

Uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet on laadittu yhtenäiselle perusopetukselle. Siksi se ei tunne perinteistä ala- ja yläaste –jakoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 1.-6 luokkien ja 7.-9 luokkien musiikkia opettavien opettajien on laadittava yhdessä musiikin kuntakohtainen opetussuunnitelma. Tärkeää on, että opettajat tekevät yhteistyötä myös koulukohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa. Tässä ei ole eroa pienten ja suurten paikkakuntien kesken, sillä molemmissa yläkouluihin tulee monesta alakoulusta oppilaita. Oleellista on, miten ja missä hengessä yhteistyö toteutetaan.

Musiikin opsin laatimisessa on hyvä tehdä selkeä jako siitä, mitä kirjataan koko kunnan opsiin ja mitä jätetään koulujen omaksi vastuuksi. Jotta ops voidaan laatia, on otettava ainakin seuraavat seikat huomioon.

Valtakunnallisen perusopetussuunnitelmien perusteiden yleinen osa: Erityisesti kolmas luku Opetuksen toteuttaminen sisältää keskeiset opetuksen toteutukseen liittyvät seikat: oppimiskäsitys, jonka varaan koko uusi opetussuunnitelma rakentuu, oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja työtavat.

Paikallinen tuntijako:  Miten musiikin pakolliset tunnit on jaettu eri luokka-asteille. 1.-4. luokilla musiikintunteja voi olla yksi tai useampi. Musiikki voi kunnan päätöksellä olla jo näillä luokilla tämän lisäksi valinnaisaine, jolloin näiden luokkien kohdalla ns. välystunti toimii taide- ja taitoaineiden keskinäisenä valinnaistuntina.

Kunta voi myös päättää, jätetäänkö tämä asia koulujen päätettäväksi, jolloin todennäköisesti oppiaineiden minimiopetustunnit on jaettu toivon mukaan tasaisesti eri luokka-asteiden kesken. Musiikinopetus voi paikallisen tuntijakopäätöksen seurauksena, kuten Vantaalla, jatkua vielä 8. luokalla. Valitettavasti joissakin kunnissa on päätetty, että kaikille pakollinen musiikin opetus päättyy jo kuudennella luokalla. Nämä paikalliset vaihtelut on otettava huomioon opsia laadittaessa. Olisi sangen outoa, että paikallisesta opsista ei näkyisi, mitä mm. kahdeksannella luokalla kaikille oppilaille opetetaan, kun kadehdittava pakollinen lisätunti on saatu paikallisesti aikaiseksi.  

Valinnaisaineiden alkaminen: Kunnat ovat tuntijaossaan tehneet perinteisten valinnaisaineiden alkamisajankohdasta toisistaan poikkeavia paikallisia sovellutuksia. Kun valinnaisaineet ovat perinteisesti alkaneet vasta 7. luokalla, jatkossa monissa kunnissa jo 5.- tai 6.-luokkalainen voi valita itselleen valinnaisaineen. Musiikki on itsestään selvä valinnaisaine aina, kun valinnaisuutta tarjotaan!

Valinnaisaineet: Mikäli kunnan opsissa määritellään kunnan kouluissa tarjottavat valinnaisaineet, on niiden opsit kirjoitetta kuntakohtaiseen opsiin siltä osin, kuin niitä halutaan noudatettavan kunnan kaikissa kouluissa. Muuten vastuu valinnaisaineiden tarjonnasta siirtyy kouluille. Yksityisillä ns. perusopetusta korvaavilla kouluilla on mahdollisuus kunnan päätöksellä poiketa tästä sen mukaan, kuin ko. koulut haluavat ja kuntien kanssa ovat sopineet.

Musiikin alkuopetus: 1.-2.-luokkien opetussuunnitelmat ovat jo käytössä Toki kuntakohtaisiin tältä osin tehdään tarkistuksia ja muutoksi, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Aivan alusta ei siis tarvitse aloittaa.

Aihekokonaisuudet: Valtakunnallisessa opsissa määritellään ne opetusta eheyttävät aihekokonaisuudet, joita pitää toteuttaa kaikissa kouluissa. Kunta voi lisätä omia aihekokonaisuuksiaan kuntakohtaiseen opsiin. Myös yksittäinen koulu voi omintakeisuuttaan korostaakseen lisätä listaan vielä omia aihekokonaisuuksiaan. Aihekokonaisuuksien toteutuksesta pitää olla ohjeet sekä kunta- että koulukohtaisissa opseissa. Niiden pitäisi myös näkyä musiikin ainekohtaisissa opsissa sen mukaan, kuin kukin aihekokonaisuus luontevasti nivoutuu oppiaineeseen.

Musiikkiluokkatoiminta: Musiikkiluokkakunnat ovat tehneet erilaisia päätöksiä siitä, kuinka monta tuntia musiikkiluokkalaisilla on milläkin luokka-asteella musiikin opetusta. Yleisin ratkaisu lienee ainakin 3.-6. luokilla kolme tuntia viikossa, mutta edelleen näillä luokilla  on myös neljä tuntia/viikko. Suurilla paikkakunnilla, joissa musiikkiluokkia on useassa eri koulussa, kuntakohtaisessa opsissa voidaan haluttaessa määritellä, missä kouluissa musiikkiluokat toimivat ja mikä on musiikkiluokkien yhteinen opetussuunnitelma. Toinen vaihtoehto on, että jokaisen musiikkiluokkakoulun omassa opsissa määritellään samat asiat koulukohtaisesti. Oleellista on, että kunnan pitää ensin päättää, miten toimitaan.