Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.
ArtsEqual-tutkimushanke koostuu kuudesta tutkimusryhmästä, joissa tulkitaan taiteen perinteistä asemaa Suomessa uudelleen siten, että taide ymmärretään tasapuolisesti kaikille kuuluvana peruspalveluna, joka edistää hyvinvointia laaja-alaisesti. Hanke tutkii myös taiteen mahdollisuuksia tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kouluissa, sosiaali- ja terveyssektoreilla ja taiteen perusopetuksessa toteutettujen osallistavien taidekasvatuksen ja taiteen interventioiden hyvinvointivaikutukset ovat myös hankkeen keskiössä. Hankkeessa esitetään suosituksia poliittisen päätöksenteon tueksi.
Taideyliopiston Sibelius Akatemian musiikkikasvatuksen professori Marja-Leena Juntunen on toimittanut toimenpidesuosituksen musiikinopetuksen merkityksestä peruskoulussa. Toimenpidesuositus tarjoaa koulujen rehtoreille ajankohtaista tutkimustietoa musiikinopetuksen tilasta peruskoulussa päätöksenteon tueksi. Suosituksessa ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:
- Yläkouluun tulee palkata vain tehtävään muodollisesti kelpoisia musiikinopettajia
- Vuosiluokilla 3-6 musiikin opetuksesta tulee vastata musiikin aineenopettaja tai vähintään musiikin sivuaineopinnot (25 op) suorittanut (tai vastaavat tietotaidot omaa) luokanopettaja.
- Musiikkia tulee tarjota valinnaisena aineena: alakoulun kuudesta taide- ja taitoaineiden valinnaistunnista voitaisiin kohdistaa esimerkiksi kolme musiikinopetukseen ja yläkoulun vastaavista viidestä tunnista kaksi.
- Musiikin kerhotunteja tulee olla tarjolla kaikille oppilaille.
- Juhlien, konserttien ja muiden esitysten järjestämistä tulee suosia.
- Musiikin resursseja tulee lisätä etenkin teknologian osalta.
- Opettajien osallistumista musiikin täydennyskoulutukseen tulee tukea entistä vahvemmin.
Suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa on herännyt viime aikoina huoli suomalaisten oppilaiden PISA-tulosten heikkenemisestä. Keskustelua oppimisen merkityksestä ja osaamisen tasosta ei kuitenkaan käydä. Moni peruskoulujen rehtori näkee kuitenkin taide- ja taitoaineiden oppimisella olevan paljon tai erittäin paljon merkitystä oppilaiden kehitykselle. Onkin tutkittu, että musiikinopetus edistää oppilaan hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja sen yhteistoiminnalliset ja osallistavat oppimismuodot lisäävät yhteisöllisyyttä. Sosiaalisten ja yhteisöllisten etujen lisäksi musiikin harrastamisella on tutkittu olevan vaikutuksia esimerkiksi matemaattisiin taitoihin, kielelliseen muistiin, lukutaitoon ja visuo-spatiaaliseen prosessointiin.
Musiikin merkitys laajenee myös koko koulun toimintaan. Koulun juhlat ja musiikkiesitykset ovat merkittävässä roolissa koulun yhteisöllisyyden rakentamisessa. Ne tarjoavat oppilaille onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia tukien näin oppilaiden kokonaisvaltaista kasvua.
Valtakunnallisen arvion mukaan musiikin osaamisessa on peruskoulun päättövaiheessa varsin suuria eroja. Moni ei hallitse edes keskeisten tavoitealueiden sisältöjä. Tämä aiheuttaa sen, että perusopetuksesta lähdetään varsin eritasoisin musiikkiin liittyvin taidoin, tiedoin ja asentein. Musiikin oppimiseen on jäänyt aukkoja jo ala-luokilla ja yläluokat eivät välttämättä tarjoa tarpeeksi musiikin opetusta näiden aukkojen paikkaamiseen. Kuitenkin oppimistulokset ovat huomattavasti paremmat niillä, jotka ovat opiskelleet musiikkia kaikilla yläkoulun luokilla.
Selvityksen mukaan yli kolmasosa peruskoulun oppilaista ei saa musiikin aineenopettajan opetusta koko peruskoulun aikana. Lisäksi opettajankoulutuksissa musiikinopetusta on leikattu rajusti ja tämä johtaa siihen, että luokanopettajien musiikillinen osaaminen ja innostus on usein oman harrastuneisuuden varassa. Laadukkaan musiikinopetuksen saaminen on monesti sattumanvaraista. Juntunen suosittaakin selvityksessään rehtoreita varmistamaan, että yläkoulun musiikinopetusta hoitavilla opettajilla on kelpoisuus tehtävään ja alakoulussa musiikkia opettaisi siihen erikoistuneet luokanopettajat. Näin syntyisi vahva musiikin asiantuntijuus koko koulukulttuurissa.
Musiikkia opetetaan ja näin ollen myös valitaan vähemmän kuin muita taide- ja taitoaineita. Useissa kouluissa musiikkia ei tarjota ollenkaan valinnaisena aineena. Toimenpidesuosituksen mukaan alakoulun kuudesta taide- ja taitoaineiden valinnaistunnista musiikinopetukseen tulisikin kohdentaa esimerkiksi kolme ja yläkoulun vastaavista viidestä tunnista kaksi. Myös kerhotoimintaa tukee koulun musiikin opetuksen sisältöjen saavuttamista. Juntusen mukaan myös musiikkiluokkatoiminta lisää mahdollisuuksia laadukkaaseen musiikinopetukseen ja sitä tulisi tarjota kaikille halukkaille.
Tarve opettajien täydennyskoulutukselle on alati lisääntyvä musiikkiteknologian ja musiikin luovan tuottamisen haasteiden lisääntyessä. Rehtoreiden tulisikin mahdollistaa taloudellisesti musiikinopettajan osallistuminen täydennyskoulutukseen työajallaan.
Tarkemmin toimenpidesuositukseen voi tutustua alla olevalla sivulla:
http://www.artsequal.fi/documents/14230/0/PB_musiikinopetus_peruskoulussa/d8e8ee0c-c259-46f6-a352-21e87553defb